Hyvää uutta vuotta 2014!
Päätimme uutena vuotena piipahtaa toverin kekkereissä partnerin kanssa. Olin varustautunut kekkereihin lasten kuplajuomalla, joka itse asiassa oli tosi hyvää, ainakin se persikkainen versio. Partneri oli varustautunut kultaisilla viiksillä, jotka valitettavasti eivät kajastaneet edustavasti kuvissa.
Koitin myös ekaa kertaa ikinä kyhätä päähäni mehiläispesän, mutta ei mennyt ihan niin kuin strömsössä. Huomasin myös juhlakuvista, että olin ainoa, joka oli nähtävästi menossa hautajaisiin... Sellainen vuoden 1952 rouva, joka oli menettänyt maatilansa isännän ja hukutti surunsa rough cut -sipseihin ja kuplajuomaan.
Parkettien partaveitsi.
Elegantisti, mitä nyt yksi Beniitta photobomberoi takaenkelinä!
Vuodenvaihde sujui siis leppoisissa merkeissä. Kotona vielä odotti sushia yöpalaksi ja sai nukkua myöhään. On ollut muutenkin ihanaa olla vähän lomalla, vaikka olen silti vähintäänkin unissani ollut töissä tai stressannut jotakin työjuttuja tai opiskelujuttuja. Mutta on saanut viettää hitaita aamuja ja löntystellä sitten koirien kanssa ulkona pari tuntia ilman ajatusta siitä, että aika loppuu kesken ja kohta pitää tehdä sitätätätota.
Olen siis viettänyt aikaa katsomalla Youtubesta videoita, että miten kudotaan villasukka ja tehnyt sekä purkanut sataan kertaan kutomuksia saamatta mitään aikaiseksi... Ja olemme katsoneet paljon Face Offia, joka on muuten yksi parhaimmista reality-sarjoista. Siinä on ideana se, että maskeeraajat kisailee siitä kuka saa aikaiseksi melkoisimmat monsterit lavalle! Suosittelen niille, joita kiinnostaa monsterit, maskeeraus ja sen semmoiset.
Ei tässä nyt mitään muuta jännittävää. Jatkan lomailuani ja haaremihousuissa muhimista. Ja voin todeta muutaman asian, jotka on herättäneet ainakin minussa pari ajatusta uudeksi vuodeksi:
"Mä haluan, mä tahdon, mä tarvin" -ajatusmaailma on ainakin itselle päivittäinen ongelma, että jotain haluaa ja jotain tarvitsee. Haluaisin isomman kodin, haluaisin lähteä matkalle, haluaisin materiaa... Mutta pysähdyin hetkeksi ajattelemaan, että miten tällä ajatusmaailmalla edes ansaitsee mitään lisää, kun ei osaa arvostaa sitäkään mitä jo on? Arvostan suuresti sitä, että elelen onnellisessa parisuhteessa, lemmikit voivat hyvin ja pulskasti, on työpaikka ja opiskelupaikka sekä perheeni voi kohtuullisen hyvin. Kaikkea voi haluta, mutta kannattaa ehkä kuitenkin välillä miettiä mitä kaikkea hyvää sitä elämässä on jo.
Ei elämänlaatu voi parantua, jos ei osaa arvostaa yhtään mitään ja haluaa vaan koko ajan lisää ja lisää. Itsellä ajatukset välillä kulkeutuu tulevaisuuteen, että sitten kun on sitä ja on tätä, mutta vaatii ihan istahtamista ja ympärilleen katsomista voidakseen todeta, että kaikki on jo hyvin. Mitään lisää ei tarvitse, mutta jos joskus jotain saa lisää, niin se voidaan ottaa vastaan. Meillä on ihan hyvä koti, vaikka haaveilen rivitalosta, meillä on ihan hyvät työpaikat ja opiskelupaikat, vaikka joskus voisi tehdä jotain muutakin. Itse en ainakaan muista arvostaa asioita, niin nyt otan uuden vuoden tavoitteeksi ruveta elämään hetkessä, yksi päivä kerrallaan.
Toivon kaikille kanssaihmisille onnea vuodelle 2014, toivottavasti saatte aikaiseksi onnistumisia, ihan vähän epäonnistumisiakin, koette uusia asioita ja huomaatte, että elämä on oikeasti aika jees!
PUSMOI :*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti