Sivut

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Pinkki, vihreä, harmaa... eiku?

Huhhui!

Voisin kertoa pienen pätkän tarinaa elämästäni, jos sitä elämöimiseksi voi laskea.

Taannoin oli Lemmikkimessut, jossa järkättiin myös samassa muita messuja. Kärsin edellisellä viikolla välikorvantulehduksesta ja poskiontelontulehduksesta, mutta uljaasti menin sunnuntaina piipahtamaan. Tuntui kyllä heti siltä, että happi loppuu, mutta jaksoi siellä silti kolmisen tuntia olla. Enkä ehtinyt edes käydä katsomassa aaseja tai alpakoita, mutta ehdin pyöriä lemmikkien liki sekä käydä taistelemassa muiden naisten kanssa meikeistä.

 photo 10502057_10204316794311400_532443870880007896_n_zpsf4412e64.jpg
Suuri löytöni: kolmen euron Monster High -hajuvesi!

Myös venäläisiä ja virolaisia feikkimerkkejä olisi löytynyt, jos olisi ollut tarvetta. Itse en välitä kuin muutamista markettimeikeistä, joten en lämmennyt ostamaan seitsemäätoista Lumenen tuotetta, vain ne, jotka olin jo etukäteen fiksuiksi todennut. Epämääräisiä kenkiä ja laukkuja oli myös paljon myytävänä, vaikutti hieman samankaltaiselta kokemukselta kuin Tallinnan iso sisätori, jossa myydään vain vähän käytettyjä stringejä edullisesti.


Kouluhommissa on tullut niin positiivisia ilahtumisia kuin kiukuttelua. Mutta näin itseäni kehuakseni minulle tuli hyvä olotila, kun opiskelimme ehostusta ja se oli asia, jossa en ollut ihan käsittämättömän huono. Siitä on pitkä aika, kun olen jaksanut edes ajatella ehostamista, joten kun koulussa piti sitten tarttua pensseliin jos toiseenkin, niin tuli sellainen ilahdus ja inspiraatio. Samalla mietin, että olenkohan ollut ihan fiksu silloin, kun päättänyt olla hakematta suoraan maskeeraajaksi ja ajatellut pelata varman päälle, eli ruveta ensin parturi-kampaajaksi. En nimittäin ole ollenkaan luonnonlahjakas hiusten kanssa, joten vaatii suuren määrän keskittymistä ja skarppausta tuo oppiminen.
... Välillä permisrullia rullatessa tuntuu, että loppuu huumorintaju kesken, mutta elämä on!

Joku ehkä huomaakin edellisestä kuvasta, että minulle iski tukkasätky, jonka takia tukka muuttui vaaleanpunaiseksi. Halusin vaalentaa sitä, jotta siihen saisi pastellisävyjä, mutta vaalennus ei ollutkaan niin tuju: heitin hätävärin päähän ja nyt olen sitten kärsinyt siitä. Seuraavaa etappia varten olen yrittänyt päästä sätkystä eroon huolellisella jynssäämisellä, mutta toki suoraväri ei irtoa silloin, kun sen pitäisi. Yleensä ne lähtee liian helposti, mutta nyt ei sitten millään. Odottelin postissa saapuvaksi seuraavaa tukkasävyä, jonka läträäminen olikin sitten... aikamoista.

Halusin harmaan tukan. En valkeaa, vaan harmaan. Ei muuta kuin lisää valkaisua hiuksiin ja vaalea harmaa päälle. Mukavasti siitä tuli sellainen vihertävän kukertava, jolloin alkoi jo hieman ärsyttämään. Kuitenkin rumuuden vuoksi lätkin päälle vielä tummempaa harmaata, jonka jälkeen tukka oli sopivan tumma ja vihertävyyttä ei ollut enää niin paljon. Tukasta tuli ihan kiva, mitä nyt varmasti kulahtaessaan on jälleen suohirviön sävyinen.

 photo tukkail_zps6cfb0585.jpg
Ensimmäinen harmaa.

 photo tukkail2_zps96884ec3.jpg
Toinen harmaa.

Ei se nyt kovin paha ole. Hankala sanoa, että kauanko se pysyy tuollaisena, mutta toivon mukaan sen verran, ettei tarvitse olla koko ajan läträämässä. Meni nimittäin hermot siinä vaiheessa, kun oli kahden päivän sisään laittanut kolme tukkaväriä. En suosittele moista rumbaa kenellekään, koska tukka saattaa tippua ja se vähintäänkin muuttuu karheaksi rastapalloksi. Myöskään normaalisti hiuspohja ei kestä kolmea väriä kahdessa vuorokaudessa, joten älkää kokeilko tätä kotona. Itse olen koekaniini, jonka juttuja ei kannata toistaa perässä.

Partneri myös auttoi ajelemaan tukkaani ja leikkelin sitä hieman. Se on aika kamala, mutta varmaan keksin jonkun tavan pitää sitä järkevästi. Näin visionani sen, että kun se on ajeltu takaa ja sivuilta, niin sen saa kätevästi käännetty tötterölle ja taakse, mutta koska tukkaa on liikaa, niin se menee minne haluaa. Vaikka minulta on kaksi kolmasosaa päästä ajeltu, niin silti tuntuu, että tukkaa on yhden pään verran jäljellä. En ymmärrä sitä kaipuuta, kun jotkut haluaa paksun tukan, koska sen käsitteleminen ja sen kanssa eläminen on vaativaa. Tosin, jos hiukset on paksua rautalankaa, niin tämmöset hiussätkyt ei katkaise niitä.

... Ja kun kyllästyn, niin suunnitelmanani on ajaa koko tukka pois ja olla koskematta siihen kahteen vuoteen! Se tulee olemaan haastavaa, mutta mietin josko ottaisi joksikin tavoitteeksi kasvattaa oman sävyiset hiukset ja katsoa, että miten hurja peikkis sieltä pukkaa, jos ei käsittele sitä väriaineilla muutamaan vuoteen. Kun viimeksi on kasvanut oman väristä tukkaa, niin se oli ruskeaa ja ihan kiva, mutta jostain syystä sitten aina päädyn saamaan sätkyn. Paksussa ja taipuisassa tukassa lyhyet mallit on myöskin kätevimmät pitää, joten olen perustellut itselleni asian aina niin, että kun kerta tukka ei ole pitkä, niin sen voi ihan hyvin polttaa kemikaaleilla.

Onneksi Ebay on täynnä halpoja peruukkeja, että jos ja kun sitten lopulta möhläisen tukkani ja ajelen sen, niin ei pää jäädy :D

 photo naamail2_zps66bb0efb.jpg

Huomatkaa #peilien ihku huulipuna, joka pitäisi varmaan kuvata jollain muullakin kuin rakkaalla Samsung Notellani.

Tervetuloa lumi ja tervetuloa tykit/mamikset/pitkät kalsarit. Joulua odotellessa! Himoitsen jo lanttulaatikkoa, perunalaatikkoa ja luumumössöjä.

Pukeutukaa lämpimästi ja muistakaa muhia hyvin, PUSMOI :*