Sivut

torstai 30. kesäkuuta 2011

Viiden kilon haaste!

Moi.

Olen vähän niin kuin missannut ehtaa suomalaisuutta urakalla, kun juhannuskin sujui kaupungissa ja se perjantai täysin juhlimatta. Taisin torstaina käydä kaupassa ostamassa vähän parempaa ruokaa (uunilohta, uusareita ja jukurttia), jotta on sentään joku sellainen ihan pieni juhlahomma. Lohi alennuksessa, mutta tämmösenä tomerana tätinä huomioin silti sen, että se on kallista ruokaa toisin kuin ennenvanhaan, kun oli varaa ostaa yksi lohi viikossa ja taikoa siitä keitot sekä tortillat :x

Lauantaina kokkasin lohesta yöpalat Vantaalla veljeksille ja itselleni. Sellainen äkkiruoka, kun kello oli jo sata (piti vähän jäädä jumittamaan, kun bussia ei tullutkaan ja sitten juoksin Sörnäisiin, jossa bussia piti odotella sittenkin 45min), mutta hemskutti, notta osaan joskus kokata! Ja sitten muhistelin Vantaalla koirien kanssa jonkin aikaa juhannusta viettämässä. Niinkin railakkaasti, että perseessä mustelma ja vasen kyynärpää ruvella. Me fillaroitiin kauppaan Jeren kanssa ja vaikka väitetään ettei pyöräilytaitoa unohda, niin olen kyllä ehkä maailman huonoin siinä. Hurjassa 4km/h vauhdissa vedin pitkin asfalttia, kun pissis loikkasi tielle ja en jaksanut ajaa sen päälle. Jeren ja Heken pyöräkoulu sujui siis ihan kohtuudella, yksi rypeminen ja suosiolla talutin pyörän takasin :D

Photobucket

Tehtiin jussina oikeastaan... Ei mitään jännää. Katsottiin leffoja, tai no tein ruokaähkyn takia välikuoleman yhden aikana, mutta kuitenkin. Muhittiin ja juonittiin. Pohdittiin kommuuniin muuttoa, mutta en tiedä olisko se välttämättä kuitenkaan ihan maailman paras idea. Se on yksi vaihtoehto, kun minun koulu olisi sitten lähempänä, mutta saas nähdä kestettäiskö Jere, minä ja Niko toisiamme mukamas niin hyvin. Ehkä, ehkä. Sitten kans olen kultamussukka ja kokkasin veljeksille aamiaista.

Photobucket

Photobucket

Ja mitähän muuta... Ei mitään jännittävää, olen kävässyt välillä mummolassa ja välillä seikkaillut koirien kanssa pitkin maita ja mantuja. Tänään me oltiin isän kanssa minigolffaamassa, kun halusin järjestää jotenkin sellaista isä-tytär -aikaa jossain vaiheessa, kun ei olla keretty oikein hengaamaan. Oli hauskaa, kesäinen kuuma päivä ja oltiin aika huonoja. Sain kaksi hole-in-onea ja isä yhden, voitin reilusti ja olen kyllä paras. Oke, no tuurilla vaan, koska ei haisuakaan miten golffataan. Juonittiin ja jeesusteltiin, sitten mentiin kebulan terassille syömään herkulliset salaatit. :)

Photobucket

Oli siis erittäin hyvä ilta. \o/

Sitten kans eilen mummolassa kauhistelin mahaani ja tein uhkauksen. Tai no sellaisen leikkimielisen kisailun: Viiden kilon haaste. Tavoitteena ensi kuun aikana ryhdistäytyä ja saada viisi kiloa veks. Tuskin saadaan isän kanssa kumpikaan ihan viittä kiloa, mutta se joka onnistuu parhaiten voittaa... Jotakin. Olen niin plösöytynyt, että on se jo aikakin ryhdistäytyä ja kunnolla. Tänään aloitin aamun reippaalla hölkällä koirien kanssa ja lopetin illan samalla tavalla. Kunto on ihan kamalan kehno, mutta ehkä se nousee tässä, kun opettelen tekemään juoksulenkkejäkin. Jerekin kuulemma osallistuu meidän kisaan. Ketähän muita vielä tulisi, anyone? :D

Lähtölaskentani on 170/65, kun normipainoni on siinä ~60kg. Tavoitteena päästä siis normaaliin olotilaan, ei sen kummemmin oikeasti laihduttaa. Voishan siitä lähteä läskiä toiset viisi kiloa ja palata lihaksena, mutta en halua painaa grammaa ja olla koko ajan tarkkana kaikesta syömisestä. Yritän liikkua enemmän ja välttää ylenpalttista läskeilyä (jossa olen liiankin hyvä). Tai no en välttämättä syö ruokaa älyttömiä määriä, mutta herttinen sen suklaan sun muun kanssa... Ihme, etten ole paisunut sinne sataan kiloon :D

Mutta tämmönen haaste ilmassa, virallisesti alkaa perjantaina, mutta olen jo vähän etukäteen yrittänyt varautua. Pitäisi varmaan ottaa lörssöistä kuva ja sitten semmonen "ennen ja jälkeen", se ehkä motivoisi, jos laittaisi julkisesti näkyviin ne lörssöt ja sitten olisi PAKKO näyttää paremmalta siinä jälkimmäisessä kuvassa. Bwahah. Katsoo nyt kehtaako.

Ja toivottu on, että joskus tekisin blogiin meikkihommana semmonen fiftari-meikin. En o keksinyt, että valokuvaanko vai videoinko. Valokuvaus olisi helpompaa, mutta kahtoo nyt. Saa toivoa kans ihan mitä tahansa muutakin ja tosiaan, meikkihomma kyllä tulee, olen vaan saamaton ja laiska!

Ei tässä muuta jännää, olin tänään tötterö päässä valloittamassa maailmaa ihan johnnycashina.

Photobucket

Ja löysin jonkun kuvan keväältä, ehkä pitäisi värjätä tukka takaisin tummemmaksi, kun se näytti niin kivalle. Haluisin kyl tummat hiukset, mutta etuosaan vaaleaa. Kampaajakäynti tekisi poikaa, ehkä sitten viimestään loppukesästä.

Photobucket

Pitäkää hauskoja hellepäiviä, olkaa nätisti.

torstai 23. kesäkuuta 2011

Arvostelen uutisia.

Olen miettinyt, että mitä maailmassa tapahtuukaan. Olen ehkä eniten järkyttynyt yhdestä kohtuullisen turhasta uutisesta, joka ei koske koko maailman hyvinvointia, mutta joka häiritsee minua sieluni ytimiä myöten.


Foo Fighters keikalle yleiseen vessaan.

"Yhdysvaltalaisbändi soittaa keikkansa aivan Helsingin suurimman romanileirin eli sosiaalikeskus Sataman naapurissa. Ongelma on syntynyt siitä, että Vapaa Katto ry:n vuokralaiset ovat käyttäneet leirinsä ympäristöä avoimena käymälään."

Jostain syystä oletin, että kun romaneita ei ole saatu vielä täältä häädettyä, niin niille olisi tuotu edes bajamat sinne. Mutta ei, visioni pilaantui ja alkoi haisemaan, kun luin uutisen. Tervetuloa Suomeen keikalle, sori että on paskaa ympäriinsä julkisessa puistossa, mutku meillon noita uusia kavereita kakkimassa sinne tänne. Hyh.

Ihanku ajauduttaisiin romanien takia pian jonnekin keskiajalle, jolloin paskat vaan heiteltii kaduille ja kulkutaudit levisi. Ymmärrän, ettei romanit ole sama asia kuin muut Suomessa oleskelevat, jotka osaa käyttää vessaa ja on täällä esmes täysin laillisesti hengaamassa. Mutta joku roti pitäisi noissakin hommissa olla, ihan oikeasti. Helsinkiä on aina hoidettu hyvin, niin tuntuu karmaisevalle ajatus, että tuollainen käytös sallitaan. Jossainhan niiden on tietty pakko käydä, olisko ollut liian iso investointi sitten hankkia niille bajamajat sinne, kerta niitä halutaan täällä pitää? No olisi vissiin, antaa niiden perseillä ja käyttäytyä kuin aivottomat ameebat.

Tuntuu vaan jotenkin niin käsittämättömältä, että tuollainen käytös sallitaan. En ole sinänsä rasistinen, yritän ymmärtää romanien olosuhteita ja pakkorakoja, mutta kakka... Ei ny hyi saakeli. Hame korviin ja kakkimaan julkiselle paikalle, taitaa vielpä olla hoidettu nurmialue, eli jos koira kakkisi sinne niin siitä saisi sakkoja. Suomessa on yritetty välttää ghettoutumista, ainakin puheissa, mutta eiks tämä ole nyt jo vähän enemmän kuin ghettoutumista? Jos itse omistaisin Suomen kokonaan, niin en ihan oikeasti katselisi tuommosta käytöstä kenenkään osalta.

Piti vaan arvostella tuo uutinen, kun tämmöstä nirppanokkaa se järkytti. Kuitenkin täällon puistot ollut yleensä mukavia ja sieviä. Ja olettaisi, että myös köyhemmän maan asukkaat tietäisi mikä on vessa, vaikka kotomaassa se olisi ollut reikä lattiassa tai ulkovessa. :x

Olen nyt puhunut. Joten voisi mennä pissattaa koiria, jos ne kakkii hoidetulle nurmialueelle, niin kerään kakan.

lauantai 18. kesäkuuta 2011

Äiti en tahdo mennä... eiku tahdonki mennä kouluun!

Ihan ensimmäinen info: Alkusyksystä aloitan opiskelut ict-linjalla ja vedän samalla lukionkin. Keskiviikkona ketutti urakalla, kun meni niin hienosti haastattelu toisessa koulussa, mutta en päässyt sisään. Kuitenkin perjantaina kolahti postiluukusta lappu, että pääsen Vantaan puolelle kouluun. Ei ole ihan datanomi-linja ja se tietty harmittaa ujosti, mutta edes sinne päin. Ja voin sitten kirjoittaa itseni vihdoin ylioppilaaksi, kun se on vähän hmm... jäänyt. Eli siis: JEE \o/

Ajattelin varmuuden vuoksi lisäksi ottaa ylimääräisen bilsan, jos sen voisi sitten vetää lukiopuolella niin mallikkaasti läpi, että jää vielä tulevaisuuden suunitelmat avoimiksi. Koska se on toinen linjaus, joka olisi lähellä sydäntä, jos en ala tekemään maailman parhaita zombie-pelejä joihin palkkaan Mike Pattonin ääneksi.

On kyllä todella jees päästä taas opiskelemaan. Hain kans työpaikkaa, mutta on vähän sitten arpomista pääsenkö sinne. Ihan sen takia, että vaikka osaisin hommani, niin ne eivät hakeneet uutta työntekijää. Mutta aina pitää yrittää koklata, olishan se aika hieno juttu saada tehdä vaikka pari vuoroa viikossa edes kesän ajan.

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Jere muhi kanssani täällä muutaman päivän ja oli mukavaa. Leikkasin myös sen tukan ja vaikka itse sanonkin, niin siitä tuli upea. En ole vieläkään jaksanut raahata järkkäriä mukana, eli kuvat on napsittu vain puhelimella. Enkä tajunnut kyllä kuvata Jeren uutta tukkaakaan, mutta voitte kuvitella lahjakkuuteni sielunne silmin. Katsottiin lisää Nip/Tuckia ja huhhuh, onneksi se sarja loppuu pian. Koska se on mennyt vaan koko ajan kehnommaksi, mutta eihän sitä voi jättää kesken. Alkaa mennä juonenkäänteet niin övereiksi, ettei edes mikään yllätä enää. Suosittelen sarjasta kyllä lämpimästi ekaa kolmea kautta, mutta ne loput kaudet voi sitten katsoa turhana viihteenä eikä niitä tarvi arvostaa.

Ajattelin nyt lakata kynteni, viettää aikaa omissa oloissani musiikin kera ja sitten mennä jossain vaiheessa nukkumaan. Ja maanantaina aloitan taas ahkeruuden, mutta sallittakoon laiskuus vielä yhden päivän ajan.

T. Tuleva ict-asentaja

PS. Älkää jaksako kiukutella.

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Fanityttöil.

Oli toissapäivänä vähän tylsää, joten ajattelin opetella maskeeraamaan. Valitettavasti en kuitenkaan omista välineitä siihen, että mm. nenää voisi muokata, joten käytin hyödykseni vaan valmiina olevia kasvonpiirteitäni. Ja koska olen fanityttöillyt samaa tyyppiä jo 14-vuotiaasta, niin pitihän sitä vähän yrittää. Joku ehkä tunnistaa, suurin osa varmaan ei.

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Oli karmea pakkorako blurrata kuvat huonosti ja muokata kehnosti, koska napsasin taas vaan iPhonella kuvat. Kauheata pikselimössöä olivat jostain syystä, siksi laatukin huimaa päätä.

Ja sitten vielä yöllä koklasin 15 euron piirtopöytää, jonka ostin alennuksesta taannoin. Eka kirosin, että ei hemmetti, mutta kun hetken aikaa väänsi niin aloin hoksaamaan sen idean. En vielä osaa edes piirtääkään hirveän hyvin, mutta voihan tuolla räpeltää ja opettelemalla sitten oppii. Olen ollut vaan todella laiska piirtämisen kanssa, viimeksi tein sitä ahkerasti joku melkein 10 vuotta sitten. Ja siltä vähän näyttääkin.

Tässä kuitenkin fanityttöilty eka piirtopöydällä tehty piirros:

Photobucket

Alkuperäisessä kuvassa oli karseet kontrastit ja maski puoliksi naamassa, eli piti säveltää itse ja maski sai luvan pysytellä kuvassa. Ja hermostuin sitten, enkä jaksanut tehdä kroppaa ollenkaan, se on vaan lentävä pää. :D

Ja huomenna saan tietää, että alanko datanomiksi. Jännittää jo jonkin verran, koska en millään haluaisi pettyä taas. Ja ajattelin tänään viedä illemmalla cv:n yhteen paikkaan, jos saisin tehdä sitten pari vuoroa viikossa töitä. Kun on ollut tosi haastavaa löytää työpaikkaa, joten on joutunut olemaan työttömänä. Eilenkin katsoin ilmoituksia, mutta ei sieltä löytynyt oikein mitään mihin olisin kelvollinen. Kumpa saisi jotain projekteja edes, palkallisia tai palkattomia.

Mutta nytton hyvin fanityttöilty, tähän pyrittiin:

Photobucket

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Linnanmäessä ja muuta.

Mo. Tuntuu, että "kirjoittelisin seinille", mutta ei se mitään. Ajattelin silti jatkaa blogaamista, jos en muun niin sen takia, että pääsen hyvin selaamaan muiden blogeja tätä kautta ja viihdyttelen itse itseäni omilla jutuillani :D

Kesä iski siis Helsinkiinkin saakka, vaikka ollaan säästytty pahimmalta. Koirat on lahnoja koko ajan sisällä ja en oikein keksi, että miten saisin kämppää viileäksi. Laitan yöllä tuulettimen parvekkeen oven viekkuun, jos sieltä rakosesta kiertäisi sitten ilma vähän paremmin. Tänään onneksi puistossa istuskeltiin jonkin aikaa, sinne tuulahti ja oli varjossa, joten Bisse veti juoksuksikin siellä. Muuten me ollaan vaan muhittu ja kävelty vain kuin vanppyyrit yössä.

Perjantaina mentiin Jeren ja isäpapan kanssa hetkeksi mummolaan, jonka jälkeen vähän niinku ekstemporee mentiin Linnanmäelle. En ollutkaan käynyt siellä vuosiin, koska kammoan niitä laitteita, jos ne ei mene maantasolla ja niissä on sen näköset mutterit, että ne romahtaa alas. Jeren kaveri Vani pyysi meitä sinne, joten mentiin sitten Jeren ja Nikon kanssa, isä ihanasti heitti meidät sinne. Oli kuuma, mutta hauskaa. Ihan ekana nuo rohkeat meni johki laitteeseen, joka pyöri vaan ympäri, sen jälkeen mentiin sinne sisällä olevaan vuoristorataan. Jere huijasi, että se on ihan lepponen, meikä sitten paskat housussa karjui siellä, kun se olikin nopsa ja HUIMA. :D

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Uskalsin kyllä mennä muutamaan laitteeseen, vaikka nössösin suurimman osan ajasta. Menin siihen mustekalaan, joka on aika perinteinen ja näytti sopivan hurjalta. No hemmetti, meikän maha ei ollenkaan arvostanut ja oli joku puali tuntia oksetus sen jälkeen. Ja karjuin vaan siellä "faaaaaak!", kun vispasi niin ankarasti. Se oli sillain muuten ihan hauskaa, mutku maha ei arvosta. Sitten tulin siihen tulokseen, että ju en ees yritä mihkään vispauksiin mennä, koska pelkään muutenkin laitteita ja sitten joutuis muuten oleen hirveässä darrassa siellä.

Maksaa 28e sellainen ranneke, jolla voi pyöriä siellä klo 18-21, son kohtuullisen hintaista ja mennään Jeren kanssa uudestaan sitten kahdestaan nössöileen. Nyt Niko uskalsi mennä kans aika rohkeesti, mutta Vani veti ihan täysillä hurjimmatkin vehkeet läpi. Ja lopuksi pelattiin dankeuspeliä, Jere voitti ihan 6-0 ja hiki virtasi sikana. En saanut ongittua mitään kivoja ylläreitä, mutta silti oli tosi jees! <3

Photobucket

Photobucket

Photobucket
Jeren maailman huolestunein ilme jaksoi huvittaa, noin jännä oli Hypytin. :---D

Photobucket

Lintsin jälkeen käveltiin sitten Pasilaan kummallisia reittejä pitkin ja toverit meni syömään alle 4e kepupit. Ja koska nei antaneet enää syyä siellä raflassa, niin spurgusti sitten vaan aseman viekussa pihalla napostelivat. Itse en kepupista niin välitä, mutta hyvin näytti maistuvan. Tämän jälkeen seikkailtiin missä lie, kun ei vaan osattu kävellä toiselle puolelle asemaa bussipysäkille. Sieltä kuitenkin päästiin Jeren kanssa meille, sitten koirien kanssa pihalle ja koisimaahan.

Photobucket

Photobucket

Shoppasin kans tällä viikolla. Ostin lenkkarit (10e), haaremihousut (10e), nahkakalsarit (10e), farkut (20e) ja biksut ja... ööm, toivottavasti en ainakaan kauheesti mitään muuta! Pieriksetkin ostin uuet, että kesällä selviää helteessä sellaisten kanssa. Oli siis kaikkea tarpeellista, mitä nyt nahkakalsarit oli vaan hauskat ja farkut halvat. Voisi tietty kuvata ostoksia ahkerammin, mutta ensinnäkin ostelen aika harvoin kaikenlaista ja toisekseen... Olen laiska.

Photobucket

Haaaaado gei!

Mut ei tässä mitään jännää. Tänään on tullut nukuttua ja Jere mäni bailaamaan Kumpulaaseen. Meinattiin ostaa lahjakortti Balille, jossa olisi ollut 220 neliön kämppä uima-altaalla, aamiaisella ja netillä 600e. Mut ei sit kuitenkaan, oli aika likellä. Viikko on vaan tosi vähän aikaa. :c

Huomenna en tee varmaan yhtään mitään. Syön vesimelonia ja menen ehkä Rastilan rannalle, jos joku lähtee mukaan. En o uinu vuoskausiin, joten olisi hauska pulahtaa. Joten jos joku haluaa, niin ilmoitelkaa minulle, niin mennään yhes koos rannalle!

Kesäterveisiä kans elikoilta, ollaan vähän huhhahhei ja Hildekin on vaan maannut koko päivän pedissä ahkerammin kuin omistajansa. Ensi viikolla sitten ollaan pirteämpiä, mutta jos nyt yrittäisi leikkiä helteenrakastajaa viel huomenna. PUSPUS!

torstai 9. kesäkuuta 2011

Nostalgia.

Ihan vaan nostalgian vuoksi ajattelin postata vanhoja kuvia, kun mietiskelen tässä samalla, että mitä lapsuudessa kuunteli. Olin sitä sukupolvea, että tuli ekat smurffilevyt, jotka kaverin luona nauhotettiin cd:ltä kasetille. Ja piti veivata muiden mukana spaissareita ja bäkkäreitä. Sen jälkeen tuli Bomfunk MC's. Oi kyllä, kamalan huonoon saumaan synnyin, kun musiikkitarjonta oli niin kehnoa :D

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket
(Harmittaako edes, että tuo takki on hukassa.)

Photobucket


Ja joo, on sitä tullut leikittyä tukalla ja oltua muutenkin viksu. :D Kuvat sijoittuu ehkä suunnilleen ajalle 2003-2006.

PS. En todellakaan jaksanut muokata kuvien kokoa ja osa menee yli laidan, mutta saatte nyt kestää.

tiistai 7. kesäkuuta 2011

Tiluksilla.

En o oikein vissiin ollut aktiivisella tuulella. Ainakaan blogin ja kuvaamisen kannalta. Kyl sitä on tullut jotain tehtyäkin aina satunnaisesti, en vaan ole jaksanut kertoa asiasta tai kuvata asiaa. :D Tuntuu niin vammaiselle kuvata omalla kameralla, kun Jeren canonissa on enempi putkia ja af toiminnassa, niin kuvaaminen meni ketterästi vaikka vasemmalla kädellä. Ja omassa nikonissa vaan 50mm ja af kakkana. Mutta huomenna kuvaan jotain, lupaan! Tähän postaukseen ei siis tule kuin iPhonella otettuja kökkökuvei, ei siinä, en kyl osaa järkkärillä oikeastaan sen paremmin.

Viimeksi kerroin siitä, että kävin vähän riepomassa hammaksiani. Buranalla mentiin sitten joku reilu viikko, jonka jälkeen en o nyt tarvinnut. Kyllä vielä vähän kolottaa sillain, että leukaperät ja korvat on vähän kipeät, muttei se häiritse kauhiasti. Ja ne ikenet tuntuu mystiselle kuulemma aika kauan, mutta onneksi sinne taakse ei näe ja yritän malttaa olla räpeltelemättä.

Viime lauantaina käytiin Jeren kanssa anoppilassa, eli mentiin sen vanhempien luokse Tuusulaan. Sinne tuli kans Jeren veli ja koirat. Oi vitsi Bissen riemua, kun pääsi kirmaamaan sinne tiluksille! Naama innosta soikeana keräsi kieleensä roskia ja parveili pitkin pensaita. Siellä se mennä viipotti suurimman osan päivästä, välillä kävi juomassa ja sitten sisällä kerjättiin rapsutukset. Ewok ei oikein sisäistänyt, että olisi paljon tilaa juoksennella, muutama juoksuaskel sinne tänne ja sitten takaisin minun luokse. Saatiin uunilohta ja sitten vielä jälkkäriäkin, nams <3 Oli kivaa käydä siellä, niiden uusi talo on upia ja olen vähän kans kateellinen. Näin samalla Jeren mummonkin, joka asuu siinä vieressä.

NII ja siinä tiluksien lähistöllä on joku mafian tappopaikka. Tai siis sinne ne vie ammuttavaksi tyyppejä. Joskus Jeren mummon ovelle tuli joku mies, jota oli useasti ammuttu ja sitten pyöri verisenä ovella tai jossakin. Ja sieltä jostain on löytynyt ruumis. Asuvat jossain salaisen mafian hitman-kujalla, aika jännää.

Photobucket

Photobucket

... Ewokilla oli kans joku ongelma erään kulhon kanssa. Meni siitä sisällä ohi pari kertaa kunnes hoksasi sen, sitten tuijotti kauhuissaan, että mikä hemmetti. Sitten Jeren äiti laittoi kulhon lattialle ja koskaan en o nähnyt koiran venyvän niin paljon, kun piti ujosti takajalat ihan ojossa hiipiä katsomaan kamalaa kulhoa. Kulho vietiin sitten piiloon ja Ewok vielä varmisti, että se varmasti viedään kunnon jemmaan. :D On se vähän tohelo.

Sitten illaksi Vantaalle ja siellä yövyttiin. Ja oli fiksu veto jättää parvekkeen ovi auki ja ikkunat auki, kun illalla oli niin kuuma -> aamuyöllä sitten meillä oli unikahinat Jeren kanssa peitoista ja tukka huurussa. Hyy. Ja sieltä sitten meille muhimaan ja ömm... Siinä se viikonloppu kaiketi menikin.

Photobucket
(Ruoka-armaat.)

Photobucket
Mus kohtasi vertaisensa.

Photobucket

Maanantaina sitten unetti paljon ja meinasin nukahtaa päiväunille. Kuitenkin reippaana likkana nousin pedistä ja menikin ilta sitten lähibaarissa :D Tuttu meni sinne istumaan yhdelle, menin seuraksi ja sinne alkoikin tulemaan lisää ja lisää tuttuja. Pelasin biljardia ekaa kertaa kymmeneen vuoteen pari matsia ja... Voitin. Olenhan sentään paras. Tai sitten ihan tuurilla. Mutta mukavaa oli juua kolaa, juoruilla, naureskella vähän ja pelailla. Heitettiin myös tikkaa, hienosti kierteellä ja pohdimme, että millä tyylillä osuu parhaiten. Hellästi, baletilla vai miehisesti. Kukaan ei jaksanut laskea pisteitä, mutta tyylipisteet Mertsille.

Värjäsin kans tukkaani taannoin, blondasin raitoja koko päähän ja latvoja vaaleammiksi, että tulisi upea efekti liukuvärinä sitten. No höpsis mitään efektejä, se kupari ei halunnut työskennellä latvojen kanssa ja ei ole edes kyllä kuvaa näyttää siitä, että miltä tukka näyttää nyt. Vaalennettuna se oli ihan jees:

Photobucket

Huomenna voisin jatkaa zombie-pelini suunnittelua ja alkaa keräämään ideat ihan paperille ylös. Oi kyllä, teen vielä jonain päivänä maailman parhaimman zombie-pelin, jolle Pelaaja-lehti antaa ainakin sata tähteä \o/

Jännittää edelleen ihan pirskatisti, kun 16pvä menen koulun eteen lukemaan paperista, että pääsinkö sisään. Vähänkö hermostuttaa, jos en. Sitten pitää vissiin toivoa, että olen hyvin lähellä siinä jonossa, kun osa nuorisosta luovuttaa ekan kuukauden aikana siellä. Tai sitten rupean kokopäiväiseksi inspiraatiopulasta kärsiväksi taiteilijaksi.

Tässon ainaski taidetta, kun koirat söi naapurin:

Photobucket

... Tai sitten tuli kiloja lihaa ja pilkoin niitä pitkin lattiaa.

Mutta toivotaan ettei helle iske liikaa ja terveisii!