Sivut

perjantai 28. lokakuuta 2011

Zhu Zhu Petsien maihinnousu ja juhlapäivä.

Olen tullut siihen tulokseen, että marsut on vallan pöhlöjä elukoita!

Hain tuttavaltani Iidalta hänen neljä marsuaan ja kanin meille hoitoon siksi aikaa, kun leidi valloittaa vähän maailmaa. Olin aika innoissani, koska en muuten ole koskaan hoitanut marsuja kotonani. Joskus töissä, sillain rutiinilla ja kiireellä, ei ole tullut tutustuttua ihan kauheasti niiden sielunelämään. Mutta on ne melkosia... pakkauksia.

Photobucket

Photobucket
Lahjuksia, mutta silti hirveä kiire palleroilla mennä karkuun kameraa.

Akkalauma on ihan mahoton, ekan illan ne juorusi kopissa kovaan ääneen siitä, että joutuivat kamalaan paikkaan, jossa on kamalia hirviöitä ja joku kamala hoitaja. Illemmalla valojen sammuttua vaklasin, niin ne lähettivät yhden tiedusteluretkelle kopista. Yksi hiipi tyhmän näkösesti sentin kerrallaan ja kaksi kurkki kopista huudellen neuvoja: "Ole varovainen toveri! Matkalla voi tulla vastaan monstereita, haamuja ja muita kamaluuksia!" Olihan sitä matkaa heinälle joku reilu metri sieltä kopista, eli kamalan suuri seikkailu.

Kani myös vihaa kaikkea, olen antanut näille kaikille akoille lahjuksia, jotka kelpaa, mutta muuten katsovat oikein nenänvarttansa pitkin. Akka-marsut karjuu, jos yritän osoittaa hellyyttä tai muuten olla niiden kanssa sosiaalinen. Onneksi sentään herrasmarsu hengaa kanssani mielellään, syö vitamiininsa ja bioottinsa sievästi eikä vissiin vihaa minua... En taida olla oikein sit vissiin marsuihmisiä tai kani-ihmisiä? :D Vai onkohan kyseessä joku auktoriteettiongelma, etten ole pack leader ja muut naiset hyppii silmille, hankala sanoa. En kuitenkaan vielä turvaudu ongelmakouluttajaan, sillä lahjukset otetaan vastaan kuitenkin sitten lopulta, kun en ole tuijottamassa innoissani.

...

Muihin aiheisiin. Maanantaina menin raivoshoppaamaan, tai no vähän närkästyneenä päätin, että nyt tarvin materiaa. En muista milloin viimeksi ostelin vaatetta, joten ostin kaksi paitaa -50% alennuksesta, niin hurja olin. Meni siis joku 12e niihin hankintoihin, mutta nyt sitten helpotti tuska ja on vähän uutta tavaraa päälle. Löysin molemmat Gina Tricotista ja toista paitaa olin koplannut jo aikaisemminkin, koska siinä oleva teksti ja kuva lämmitti sydäntä. Kauppaan jäi kuitenkin vielä useat nordic -kuvioiset paksut leggarit, villahousut jajajaja... Jälkimmäiset saattaa kuulostaa omituiselta, mutta löysin sellaiset leggarit, jotka oli kuviokudottua villaa ja sisäosassa taisi olla silkkinen vuori. Heti visioin hymisten, että kuinka ihana niissä olisi tanssia yksin kotona ollessaan, tai sitten vetää talvella sukkahousuiksi mekon alle. Uhh, silkkaa erotiikkaa.

Photobucket
"Make up not war" -paita <3

Photobucket
Pehmein toppi koskaan, pitkäkin!


Tänään näin muuten Jennyn ja hänen miehensä sekä heidän vauvansa. Vauva oli suloinen, minusta on vissiin pari kuvaakin olemassa, jossa pitelen Jonahia varmasti tosi pätevän näköisenä. Jonah vaan katsoi minua koko ajan kauhistuneena, en taida olla edes vauvojen mieleen. Mutta ei se oksentanut ainakaan minun päälle, joten jotain positiivista. Oli myös kiva nähdä Jenny ja tavata Chris, sillä Jenny on ihku. Pidän peukkuja persauksissa, että löytävät Suomesta kivan kodin, jotta voivat muuttaa tänne. Sitten voimme useamminkin juoda frappea ja voin kauhistuttaa vauvaa naamallani. Oli ihan hauska, kun Jonah tungettiin syliin ja Jenny kysyi heti: "Miten sulla ja Jerellä menee?" Ei, ei mene ihan niin hyvin... :D


Ja nyt 28.10. on juhlapäivä!

Ewok kamaluuksien kakara täyttää tänään vuoden. Minne se aika on mennyt? Se tuli meille ollessaan joku 4kk, eli se on muhinut täällä 8kk. Ihan kuin se olisi äsken vasta tänne tullut, mutta toisaalta ihan kuin se olisi ollut täällä aina. Ewok ei ole tänään juhlinut, kun se on vaan perse edellä lenkkeillyt ja juossut suu täynnä marsun kakkaa sillain "jeejee kato mitä hienoa löysin!". Jos ollenkaan lohduttaa, niin sille kasvaa aivot ehkä vuoden päästä. Ehkä.

Huomenna voisin ottaa Ewokista juhlakuvan, jossa se edustaa kamalassa kampauksessaan, kun leikkasin tukkaan melkein irokeesin ja näyttää siltä, että solis vaan jäänyt ruohonleikkurin alle... Mutta ei se mitään, laitetaan rusetti päähän niin se onkin kaunis!


Ja huomenna myös olisi Koreakestit, joissa soi kamalan huono korealainen poppimusa. Olen menossa sinne, mutta sitten toisaalta en kyllä tiedä, että onko kukaan toveri menossa. Jere tuskin ehtii ja pitää tehdä kyselyä, että kuka kestäisi sellaisessa paikassa vispata persettään pari tuntia kanssani. Pitää aina googlettaa kestien nimi, koska muistan sen olevan aina "Annoying Party". Mutta tässä linkki, jos jotain sattuu kiinnostamaan. Liput 10e, kostyymin kanssa pääsee vähän edullisemmin:

Anneyong Halloween!

"Annyeong!Masquerade - vuoden suurimmat ja parhaimmat KPOP-bileet Halloweenin merkeissä!

Lauantai 29.10.2011 - Kulttuuriareena Gloria, Helsinki
-S- / K-18 (yläkerrassa anniskelualue)

Ovet aukeavat 17:00, bileet jatkuvat noin keskiyöhön asti.

Liput 6e, narikka 2e (HALLOWEEN ASUN KANSSA) (liput ostettavissa ovelta, narikka pakollinen)

Liput 8e, narikka 2e (ILMAN ASUA) (liput ostettavissa ovelta, narikka pakollinen)

Annyeong!Party on k-pop -biletapahtuma, jonka ideana on tarjota jotain erityistä myös kasvavalle etelä-korealaisen musiikin fanikannalle. Kyseessä on ainoa Suomessa järjestetty etelä-korealaiseen musiikkiin keskittyvä tapahtuma!

Tämän vuoden neljännet ja viimeiset Annyeong!Partyt järjestetään 29. lokakuuta Glorialla Helsingin keskustassa. Tapahtuma kulkee nimellä Annyeong!Masquerade. Partyjen teemana on ajankohtaan sopiva Halloween, jonka vuoksi myös partyjen nimi eroaa edellisistä tapahtumista.

Illan aikana DJ:t ottavat vastaan musiikkitoiveita, viralliset tapahtumakuvaajat (kuva & video) kuvaavat tapahtumaa ja täysi-ikäiset ovat tervetulleita nauttimaan vettä vahvempia juomia yläkerran puolelle!

Pyydämme, että kävijät pidättäytyvät omien juomien ja ruokien tuomisesta Glorialle ja käyttäyvät asiallisesti partyen ajan. Liian humalaiset, omia juomia tai ruokia nauttivat tai häiritsevästi käyttäytyvät kävijät voidaan poistaa tapahtumasta. Videokuvaaminen koko tapahtuman aikana on EHDOTTOMASTI kiellettyä ilman järjestäjien lupaa ja luvatta kuvaavat kävijät voidaan poistaa tapahtumasta.

Tervetuloa Annyeong!Partyihin, missä illan aikana kuullaan k-pop hittejä vanhoista hiteistä uusiin comebackraitoihin! Tule mukaan kuumimpiin k-pop -bileisiin, jossa juhlitaan koko ilta Halloweenia! Illan aikana on jälleen luvassa lukuisia tanssiesityksiä ja muuta oheisohjelmaa kuten paras asu -kilpailu!

Tapahtumaan Halloween-teemaisesti pukeutuminen oikeuttaa kahden euron alennuksen lipusta. Asuksi hyväksytään kaikki muut naamiais-/halloween asut paitsi artisticosplayt. Pelkkä asuste ei kuitenkaan ole asu eikä täten oikeuta alennusta."


Nih.

Mutta ei mitään jännää, olen kävässyt mummolassa, kutonut lapasia (kyllä, samoja lapasia edelleen, kun olen viettänyt suuria taukoja, kutonut vituilleen, purkanut, aloittanut alusta...), syönyt rotileipä-ähkyn, kironnut tukkaa ja sen semmosta.

Ja keksin kotitekoisen suolihuuhtelun!
Tarvitset: Kappussiinoa, batterya, starbucksia, croissantin ja suklaata.
Mitä teen? - Juo aamupalaksi kappussiino, sitten mene kauppaan hakemaan croissantti, jonka huuhdot alas batterylla. Jälkipalaksi suklaata ihan liikaa, jonka jälkeen huuhtoo sen alas starbucks-juomalla.
Tulos: KYLLÄ TOIMII!


Photobucket
Suihkunjälkeismoi.

Photobucket
Lettihommia!

Photobucket
Marsuvaklaaja (joka juoksi kauheella kiireellä karkuun, kun marsu tuli haistamaan).

tiistai 25. lokakuuta 2011

21.10., aikainen Halloween!

Vietimme Kaitsun luona ennenaikaisia Halloweeneja, koska syystä x haluttiin säästellä veljesten synttäreille vapaata, kun ne on loppukuusta. Ja huomasin taas olevani todella reipas ja vilkas, kun Ellu tuli meille oikeaan aikaan kuudelta, pääsimme lähtemään vasta ennen kahdeksaa. Ihan sen takia, että minulla selkeästi menee 2h pukea päälle ja kammata naama. Mutku vaikeaa höpistä ja meikata samaan aikaan! Ei naiset voi tehdä kahta asiaa samaan aikaan, alkaa jumitus jo siitä, jos pitää kävellä ja syödä purkkaa samaan aikaan.

Ilokseni kukaan muu ei ollutkaan sitten laittautunut ollenkaan. Jerekin oli vähän zombie ja oltiin vähän noloja kaksistaan laittautuneina, mutta ei se mitään! Tylsiä kaikki ne muut, jotka ei vaivautuneet.

Photobucket

Kaitsu oli tehnyt varmaan 10kg ruokaa kaikille. Siellä oli vihreää limakeittoa (tajuttoman hyvää), paistettua riisiä parissa eri maussa, aivoja (nams), muffinsseja ja sitten lakritsi-suklaa-sitruuna -leivoksia. Ensinnäkin Kaitsu on todella hyvä kokki ja toisekseen... Ihan käsittämättömät tarjoilut. Sanoinkin, että joskus pitää järjestää sellaiset ruokakestit, että kaikki tekee jonkun ruoan alkupaloista jälkiruokaan saakka, niin kaikki on vähän sitten osallistuneetkin. Oli tosi hyvää siis, nams nams. Ja seuraavat kaksi päivää lihoin kamalaa kyytiä, kun saatiin Jeren kanssa kotiin saakka noita herkkuja roudata, koska muuten Kaitsu olisi joutunut muuttumaan pallokalaksi yksin syödessään.

Photobucket

Photobucket
Nanaakin kiinnosti kissatätiyteni.

Photobucket

Photobucket
Peruukki reissulla jossain, hämäryyksissä.

Photobucket
Peruukki Ellussa!

Photobucket
Syömäpuikko nenässä.

Photobucket

Photobucket

Photobucket

... Ja jos joku ei huomannut, niin Kaitsulla oli kolme pyhää birmaa, joista Nana peuhasi kanssamme eniten.



... Ja tässä sitten pari videota ja pari kuvaa meikkaamisista. Sen kunniaksi, että eräänä iltana oli hieman tylsää:



Photobucket




Photobucket


Photobucket

Photobucket

maanantai 24. lokakuuta 2011

Kuollut tilhi sohvan alla.

Moi.

Pitää nyt päivittää vähän, kun molen patistellut Jereä, mutta sei vissiin tykkää kirjoittaa itsestään, joten sen bloggaamiset on olleet vähän... Olemattomia :D

Käytiin siis reilu viikko sitten Linnanmäen valokarnevaaleissa. Siellä oli paljon ihmisiä, mutta oli hauskaa kuitenkin. Yritin voittaa Jerelle kovasti pandaa, mutta ei niinku millään. Ja tykkään niistä peleistä ja onkimakoneista muutenkin, harmi, että todennäköisyys saaha yhtään mitään on ehkä noin yksi miljoonasta.

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Seikkailtiin ja otettiin kuvia, kaikki julkaisemani kuvat on tosin Jeren kamerasta, joten kunnia niistä sille. Oli tosi hienon näköistä, kun laitteet ja mestat oli valaistu. Joku hipimpi voisi pohtia, että lol apua mikä kulutus, mutta itse nautiskelin kovasti. Emme menneet laitteisiin, koska laiteliput on tyyriitä, vaikka olisi hotsittanut ehkä tarkkailla maailmanpyörästä kaupunkia.

Derbyssä melkein voitettiin, ostin vähän karkkia ja puristelin pehmoleluja. Sitten siellä alkoi ennen kymmentä ilotulitus, joka paukkui niin lujaa, että säikähtelin. Oltiin valumassa ilotulituksen aikana pois, koska väkeä rynni niin hirveät massat sitä katsomaan, mutta päästiinkin vahingossa ihan aitiopaikalle. Näkyi sieltä poistumapaikan reunamilta paremmin kuin hyvin. Niinkin hyvin, että tipahti taivaalta polveeni sellainen joku pahvipötikkä, kun ammuskelivat raketit juuri yläpuolelle :D

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Reippaina käveltiin sitten Sörnäisiin, koska ilma oli kiva ja sunnuntai-iltana oli aika hiljaista. Oli siis ihan mukavaa, mitä nyt olisin halunnut ehdottomasti onkia chihuahuan, mutta ei vaan osattu.


Viikolla sitten kävin isäpapan kanssa laittamassa isänisän haudalle muutaman kukkasen ja havusia. Oli aika outo tunnelma hautuumaalla, kun satoi melkein vettä ja aurinko melkein paistoi. Saatiin pari kukkasta hyvin aseteltua ja napsin pari kuvaa mystisestä säästäkin. En ole käyny isänisän haudalla vuosikausiin, tosin en koskaan sitä ole tavannutkaan, mutta ennenvanhaan joka joulu mentiin sinne. Ja muistan kuinka poltin kämmenen hautakynttilän metalliin ja se sattui kovin. Jouluna voisi mennä hautuumaalle uudestaan, koska siellä on tosi kaunista, kun isot havupuut on koristeltu joulukuusiksi ja kynttilämeri hautojen lähistöillä <3

Photobucket

Photobucket

Photobucket


... Ja sitten oli vielä perjantaina halloween-kestit. Mutta niistä kerron seuraavassa entryssä, koska kuvia on jo miljoona tässäkin!

Ihan kiva viikko oli siis, mitä nyt sitten perjantain kestien jälkeen meni kaksi päivää syödessä, nukkuessa ja sotkiessa. Heräsin tähän maanantai-päivään huomaten, että hemmetti täällä on käynyt joku hurrikaani hulisemassa. Pitää kerätä ne hesepaperit sun muut pois tänään ahkerasti ja peitellä todistusaineisto siitä, että täällä olisi kaksi ihmistä muhinut kilpaa syöden herkkuja. Katsottiin koko eilinen päivä Jeren kanssa Destination Truthia, joka oli joskus jännää ja joskus ei. Hauska sarja kyllä, siinä siis menee tyypit etsimään legendaarisia monstereita mistä on huhuja liikkunut vuosikausia. Joskus ne löytää jotain, joskus ei. Yleensä ei, mutta siellä ne pörrää skebelit housussa!


Ja jos se ei pelottanut tarpeeksi, niin ainakin seuraavat kuvat pelottavat:

Photobucket

Photobucket

... Pistin siis Jeren päähän peruukin, että pystyn tekemään siihen kampauksen. Jere näyttää sellaiselta rekkalesbolta, joka katsoo animea ja harrastaa ratsastusta.

Ja ihme kyllä muistin vihdoin ottaa kuolleen tilhen pois sohvan alta. Siihen on ihan järkevä syy, miksi siellä semmonen oli. Menin savukkeelle ja parvekkeen sohvalla röhnötti menehtynyt tilhi, kenties humalassa ajanut päin parvekkeen ikkunaa. Annoin sen Louisille, että se voi sen syödä tai tehdä jotain jänniä kissahommia. Sitten se jemmasi sen sohvan alle. Olin aika varma, että muistan tilhen kolmen vuoden päästä vasta, mutta onneksi reikäpäisyydestä huolimatta muistin viskoa sen roskiin.

Photobucket

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Kahdeksan asiaa.

Näitä blogikyselyjä kulkee satunnaisesti, joten ajattelin nyt yhden haasteen ottaa vastaan ja kirjoittaa kahdeksan asiaa itsestäni. En sen suuremmin jaksa perustella miten tuulesta tempasin just ne kahdeksan asiaa. Ja en haasta ketään, mutta ne jotka tämän lukee saa toki kernaasti saman haasteen tehrä!



KAHDEKSAN ASIAA MINUSTA ~ \:D/


1. Meikkaaminen ja muut neitijutut

- Oikeasti en jaksa meikata kuin kerran tai kaksi viikossa. Vaikka jotkut olettaa, että kuljen täydessä tällingissä roskiakin viedessäni, niin oikeasti muhin pieruverkkareissa hyvin epätyylikkäänä ilman meikkiä 23/7. Tykkään meikkaamisesta, maskeerauksesta, kynsien laittamisesta ja vaatteista... Mutta arkirutiineihin ei kuulu se, että heti aamusta maalit naamaan ennen kuin lähtee minnekään.
Haluaisin hamstrata kamalan ison kasan meikkejä, teatterimaskeeraus-välineitä, kynsilakkoja ja peruukkeja. Ja peruukkien lisäksi muuta erittäin epäkäytännöllistä oheistuotetta, jolla saa muutettua itsensä tai jonkun muun aivan eri hahmoksi. Jos uisin rahassa, niin uisin kaikessa neitikrääsässä, vaikkei sitä päällepäin kukaan edes tietäisi :D

2. Kirjoittaminen

- Tykkään kirjoittamisesta, vaikken ole vuosikausiin kirjoittanut mitään fiktiivistä novellia mistään. Joten puran kaiken blogiin ja muualle virtuaalimaailmaan. Sen lisäksi että tykkään kirjoittaa, niin tunnustan tykkääväni siitä, että saan marmattaa itsestäni. Blogithan on sitä varten, että saa puhua itsestään niin paljon kuin lystää ja se on helppo aihe, kun tietää mitä itse touhuaa. Pitäisi varmaan joskus ottaa asiaksi kirjoittaa joku novellikin, että saisi taas näppituntumaa kirjoittamiseen. Olisi hienoa toimina kolumnistina jossain lehdessä, koska sitten saisin käyttää sanaväänteitäni ja muuta pöhlöä ilman, että tulisi sanomista.
Just nyt ainoa mitä pitäisi kirjoittaa on tulevan zombie-pelini juonenkäänteet ja sarjakuvasoida siihen ne näkymät. Alku on jo suunniteltu ja sitten pelin edetessä vastaan tulevia haasteita, mutta se on jäänyt nyt aivossa muuten vähän taka-alalle. Täytyy vissiin ryhdistäytyä ja kirjoittaa edes se alku valmiiksi!

3. Kahvit ja energiajuomat

- Tunnustan olevani koukussa battery strippedin makuun. Ja rakastan kahvijuomia. Oli aika kamalaa, kun kauppaan tuli ylihintaisia Starbuckseja, mutta onneksi Lidlistä saa halvempana samankaltaisia. Tykkään kappussiinosta kovin, samaten muista kahvijuomista, jotka ei ole ns. oikeaa kahvia. Ja battery strippedistä pääsin jo kerran eroon, mutta se on hiipinyt takaisin. Sen maku vaan hipoo täydellisyyttä ja en tiedä oikein mitään vastaavaa makua. Sima on vähän sinne päin, sitä juonkin sitten pääsiäisen aikaan ihan hullunkiilto silmissä. En tiedä olenko koukussa kofeiiniin ja muihin piristeisiin vai juonko vaan maun takia. Maun takia aloin juomaan, mutta ehkä olen kans salaa vähän koukussa piristävään vaikutukseen.

4. Lemmikit ja eläimet

- Synnyin perheeseen, jossa toinen osapuoli harrasti kiivaasti koirien kanssa kaikenlaista ja oli kouluttautunut eläintenhoitajaksi. Kun putkahdin, niin ainoina sisaruksinani oli äitini koirat. Ja sitten äiti aina isälle sanoi, että "Heke tarvii nyt undulaatteja, Heke tarvii oman koiran" ja perusteli näin omia haluamisiaan. :D Meillä siis oli aina jotain lemmikkejä, äidin rakkain asia oli kyllä ne sen rottweilerit. Täten en osaa visioida elämää, että lemmikkejä ei olisi. Niitä vaan "kuuluu" olla, kun siihen on tottunut.
En ole eläinrakas ihminen, koska en voi väittää sellaista häpeilemättä. Koska minusta oikea eläinrakkaus on sitä, ettei ota lemmikkejä ja tekee parhaansa luonnonvaraisten vuoksi. Pidän siitä, että eläimiä asustelee kattoni alla, mutta en ehdi ajatella sinne saakka, että onko se eettisesti oikein. Jotkut sanoo asuntoani eläintarhaksi, jotkut eläinkaupaksi, minä sanon sitä vaan... Elämäksi.

5. Laiskuus ja saamattomuus

- Ne on kaksi negatiivista luonteenpiirrettäni, notta en vaan saa asioita aikaiseksi ennen kuin on ihan pakko. Joskus saan ahkeruuspuuskia, mutta yleisesti ottaen minun on hankala tarttua härkää sarvista tai mitä nyt tartutaan mistäkin ruumiinosasta. Tykkään suunnitella kaikenlaista, mutta sitten se toteutus onkin eri asia. Pieniä asioita suoritan alusta loppuun, mutta sitten osa unohtuu tai jää jonnekin takaraivoon.
Isäni on maailman reikäpäisin ihminen enkä kyllä ole sen parempi. Eli unohtelen kans todella herkästi, joka on iso osa saamattomuuttani sekä se aiheuttaa laiskuuttakin. Joskus muistan naureskelleeni, kun isä jätti lompakon Lempäälään tullessaan Helsinkiin muutamaksi päiväksi. Seuraavana päivänä menin shoppailemaan ja jätin itse lompakon kotiini, just kun olin isälle naureskellut samasta asiasta. Ihmettelen välillä, että kuinka en unohda itseäni jonnekin. Hukkaisin pääni, ellei se olisi hartioissani kiinni.

6. Hullulla fiiliksellä

- Minulla on paha tapa ostaa asioita "hullulla fiiliksellä". Tai kun ostan yhden asian itselleni ihan fiilistelyn vuoksi, niin jostain syystä raha-hanan auetessa on hankala lopettaa. En onneksi ole erittäin usein törsännyt kaikkia rahojani humpuukiin (joskus vaan), mutta fiilisteleminen kasvattaa mahaa ja tyhjentää lompakkoa. Kun menee nälkäisenä kauppaan ja ostelee sillä hullulla fiiliksellä, niin huomaa kassalla ettei mukaan tarttunut ollenkaan ruokaa. Tai jos näen jotain ehdottoman makeeta vaatetta/meikkiä/jotain, niin en ehdi käydä päässäni keskustelua siitä, että tarvitsenko sitä oikeasti. Möin juuri korkkareita useita pareja ja edelleen on myytävänä, koska niitä on ollut pakko ostaa. Ne on hankittu sillä hullulla fiiliksellä, vaikka oikeasti sujautan jalkaani aina tennarit tai motskaribuutsit. Ebay on kans aika kamala paikka tämmöselle fiilistelijälle!
(Onneksi Jere saa samanlaisia kohtauksia leffojen ja pelien kanssa, eli sei voi syyllistää minua fiilistelystä, kun ollaan molemmat samanlaisia tolvanoita.)

7. Nypeltäminen

- Oih, tuo ihana nypeltäminen! Ei ole mikään erikoinen fetissi, mutta minulla on sellainen nypellyshimo. Eli pakko puristella, rapsutella, nipsutella ja nyplätä. Yleensä omaa naamaa, muiden naamaa ja kaikkea mahdollista. En vieläkään käsitä miten en päässyt opiskelemaan kosmetologiksi, koska nypeltäminen on niin ihanaa. Ei oikeastaan ällötä edes nypeltää muita, jos löytyy vaikka mitä aarteita tai joku muheva huokonen jostain! Olen kuin pieni apina, Jerellä menee usein hermo, kun keksin jotain nypellettävää ja nipistelen. Ja jos joku tuttu raukka menee palamaan auringossa, niin olen salamana riepomassa kuivaa nahkaa irti. Joskus on vähän hankalaa pitää itseään kurissa, jos kyseessä on tuntemattomampi ihminen, kun ei vaan voi sanoa "hei sulla on ihana nypellettävä tossa poskessa, saanks riepoa?!" Itselläni on hankalat huokoset, että niitä on, mutta nei meinaa nypeltyä pois, niin saan suurimman osan nypeltämisnautinnoistani ollessani Jeren kimpussa. Ja nypellän vaikkei edes oliskaan jotain nypellettävää: Kun tarpeeksi nyplää, niin kyl aina jotain irtoaa :D

8. Luottamuspula

- Jos nyt joku vakavampi vajavaisuuteni tähän väliin. Eli en oikein osaa luottaa ihmisiin. Jos pitäisi keksiä syytä sille, niin varmaan ehkä se, että äitini oli luonteeltaan sen tyyppinen, ettei siihen voinut nojautua 100%. Saattoi saaha satikutia vajavaisuuksistaan eikä voinut uskoutua, koska saattoi saada nenilleen. Ja koska sairastelen ahdistusta, niin minulla on välillä hankaluuksia olla rehellinen tuntemusteni kanssa. Peittelen tosi paljon ahdistuksiani läheisiltä ja on hankala uskoutua perheellekään. Sanon sitä koppakuoriaisteluksi. Olen yrittänyt opetella olemaan peittelemättä vajavaisuuksiani, mutta aina välillä sorrun siihen silti, koska jännitän niin kovin satikutia.
Kavereiden ja tuttujen kanssa tämä on vähän haastavaa, sillä en uskalla luottaa ihmisiin, jolloin sitten en pysty olemaan kovin herkästi oma itseni. Olen kans joskus tästä sanonut ääneen, että kärsin luottamuspulasta, jolloin hävisi kaksi lapsuudenkaveria ovet paukkuen elämästäni ja sain melkein sukumafian perääni kirosanojen kera. Se tavallaan sitten opetti, ettei kannatakaan sanoa asiasta mitään. Kyllä hissukseen sitten avaudun, mutta siihen menee jonkin aikaa.



... Nonii, siinä on kahdeksan asiaa. Ne kaikki saa tehdä tämän, jotka haluaa. Onhan näitä kiva lueskella!

Ja blogi päivittyy järkevämmin sitten, kun toveri-Jeremias päivittää tätä. Se lupasi kirjoittaa yhden entryn, joten sitä odotellessa. Patistan sitä tänäänkin vähän, joten joskohan se kertoisi kivoja tarinoita ja laittaisi kuviakin. :) Käytiin nimittäin siellä Linnanmäellä valokarnevaaleissa, oli hienot ja upeat raketit ja hävittiin rahat peleihin.
PUSMOI :*

lauantai 15. lokakuuta 2011

Harmaahapsi, nälkälapsi.

Pitästässäkainytjotainpäivittää...

Sen verran voin kertoa, että Ewok on vallan ruma, koska sain idean leikata sen tukkaa vähän, jotta kurat ei roiku sen mahassa ja jaloissa 24/7. Koska sen turkki on niin untuvaa, että se jatkuva kastuminen ja peseminen on vaan... No, niin työlästä, ettei jaksanut kiinnostaa. Ihan sopivasti riittäisi kerran viikkoon pesu ja harjaus pari kertaa, joten ei kun sakset käteen ja menoksi! Nyt Ewok-paralla on semmonen paksu keesi koko kropan matkalta ja se näyttää vähän jollekin räkäselle hyeenalle. En tiedä pitäskö itkeä vai nauraa, olen yrittänyt saksia sitä jotenkin fiksumman näköseksi ja huomenna vielä siistin, jos se nyt sitten kelpaisi. Ehtii ne karvat kasvaa talveen mennessä kohtuullisiksi, mutta nyt son vaan... No kiasmaan soveltuva kauhukuva pienestä imago-koirasta.

Kävin myös meikkaamassa erästä "tuttua", tai muistin jollain tapaa naaman netin kautta, mutta emme olleet koskaan kohdanneet. Meikkaaminen meni ensin mönkään, koska innostuin tietty tekemään tästä nuoresta leidistä drag queenia. Se piti pyyhkiä pois, mutta seuraava meikki kelpasi ja sitten tukkakin sai uutta ilmettä. Kynsiä emme ehtineet tekemään, koska olen hidas ja koska möhläsin ensin. Oli tämä ns. asiakas kyllä vissihin tyytyväinen :) Hyvä, että kelpasi. Oli kans sitten tekosyynä ostaa kaikenlaista meikkikrääsää lisää, että ne voi pitää puhtaina muita varten ja omassa käytössä kans kohtelen niitä hygieenisesti.
Kokeilin myös Seppälästä ostettua Wet 'n Wildin palettia, jossa oli vihreää, lohimaista oranssia, valkeaa ja ruskeaa sävyä, ihan noin niinku neutralisoimaan ja kontrasteja varten. Kaikki levittyi tosi nätisti, sillä ruskealla tuskin tekee mitään, mutta varsinkin valkea highlight-mössö kimaltaa tosi sievästi poskissa! Oli se sen viiden euron arvoinen, en viitsinyt laittaa isoja summia tuommoseen, kun testiksi ostin, mutta ostan varmaan uudestaankin samaa, ellen ala hifistelemään. Suosittelen, jos tykkää käyttää naamaansa moisia.

Kävin myös galniksilla, eli Hulluilla Päivillä ostamassa kynsilakkaa, josta tulee sitä crackle-graffiti -efektiä. Testin mukaan ne on aika hauskoja, piti ostaa valkoista ja vaaleanpunaista. En ole testannut vielä Seppälän vastaavaa mustaa, mutta kai sekin ajaa asiansa. Jos ei muuta, niin ainakin kuivuu tommoiset salamana, ettei tarvitse odotella tuntia, että kehtaa pissalle mennä. Ellei siis keksi yhden värin jälkeen mitään jännää, niin senkun länttäsee moista päälle.

Ollaan katsottu Jeren kanssa kaksi vanhaa Bätmän -leffaa, pitää kolmas vanha vielä joku ilta mahduttaa muhimisaikatauluumme. Katsoimme tänään kans uuden Pirates of the Caribbeanin, koska soli jäänyt näkemättä. Kyl sen katsoi, mutta ei voi hehkuttaa. Ekaa Bätmäniä ei myöskään voi hehkuttaa, mutta toka oli jo viihdyttävä ja mielekäs. Kolmaskin varmaan viihdyttää, sitten alkaakin jo "vakavat" aiheet niissä leffoissa. On kans jäänyt katsomatta viimeisimmät jaksot Täydellisistä Naisista edelliseltä kaudelta, eli tänään kirin niitä kiinni, että voi aloittaa uuden kauden. Paljon siis turhaa viihdettä, mutta kun Jerekin on niin paljon töissä, niin meistä on mukavaa olla koivet ojossa.

Huomenna tosin menemme Linnamäelle karnevaaleihin. En edes tiennyt, että ne oli jo alkaneet, mutta onneksi mainostus toimii ja ehdimme viimeisenä päivänä. Siellä pitäisi paukkua pari rakettiakin! Toivottavasti ei ole liian kova ihmistungos, mutta järkkärit ojossa voisi kuvata. Saisi jotain tekotaiteellisia kuvia tänne blogiinkin saakka.

... Josta tulikin mieleen, että keksin rakkaasta s95:stani kalansilmä -efektin :D Nauroin keuhkoni puhki ja meinasin alkaa itkemään, kun kuvasin Jereä dataamassa (naismeikeissä) ja omaakin naamaani sillä. Hulluilla on halvat huvit, idiooteille riittää maailman paras ja rakkain pokkari. Tässä kuvasaldoa:

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Lapsellisuus ennen kaikkea. Hauskaa oli, eikä ole mitään järkevää syytä miksi Jerellä oli naismeikit. Piti kokeilla siihen halloween -meikkausta, mutta siitä tuli sitten nainen, että voi pelleillä Chatroulettessa.

Ensi viikon viikonloppuna olisi kaverin luona halloween -kestit. En tiedä ketä sinne tulee tai mitä siellä tapahtuu, mutta toivottavasti kaikki sujuu moitteettomasti. Ainakin näkee muutamia ihmisiä joita ei syystä x tule nähtyä kovinkaan usein. Mitään vikaa näissä ihmisissä ei ole, mutta jostain syystä ei vaan porukka kokoonnu enää usein. Ennenvanhaan varmaan joka vkl sama porukka oli kasassa, naureskelemassa, juomassa, katsomassa musavideoita ja olemassa pölhökustaksia. Kyllä sitä aikaa tavallaan kaipaa, mutta toisaalta ei. Ja siellä on kaksi kissaa sekä kuulemma aivoja syötävänä, pitänee siis mennä! Jos olen ahkera, niin teen tai vien tuliaisia.


Kokeilin muuten, että paljonko rotat voi syödä. Son jotenkin huisia, että miten paljon niin pienet eläimet voi ahmia ruokaa. Kyllä ne ruokaa saa, mutta ne esittää melkein yhtä hyvin kuin Ewok, etteivät ole koskaan ruokaa nähneetkään. Tässä kuva iltapalasta, jonka rotat tuhosi yhden yön aikana:

Photobucket

Ihan käteviä jätemyllyjä ne ainaski on, jos ei niille muuta käyttöä keksi :D Vispipuuroa, rehua, kinkkusuikaletta, kissanruokaa, pilttiä... Nams.

Loppulauselmaksi voin kertoa, että olen kutonut elämäni ensimmäisen lapasen! Se meni ihan hyvin, pari virhettä, mutta se olikin testilapanen vasta. Aloitin jo seuraavaa, josta tulee täydellinen. Sitten täydelliselle pari, niin pysyy minunkin pienet sormet lämpöisinä syysviimassa. Hoksasin nimittäin, ettei taida olla pariakaan ehjiä lapasia missään enkä tykkää sormikkaista. Jotenkin inhottavaa, kun se kangas jyystää sormien välilihoja, kun lapasissa sormia voi huljutella hyvin.

Muutama kuva vielä, joissa esiintyy ah-niin-ihana minä, sateenkaari mummola-matkalla ja harmaa tukkani. Jos ei kutominen riitä, niin täytyy värjätä tukkakin vissiin harmaaksi ja alkaa nukkumaan paplarit päässä.

Photobucket

Photobucket
Huokosten tappoa, mutta ei ne vaan tuhoudu edes järeillä aseilla.

Photobucket

Photobucket

On tämä tukka kyl aika makee, vaikka itse sanonkin. Olihan se vähän vahinko, mutta jotain hyvää joskus semmosissakin.

Pusmoi kaikille :* Ja lupaan alkaa raportoida Linnanmäen reissusta, halloween -kekkereistä ja kuvata sit kans upeat lapaset!

torstai 6. lokakuuta 2011

Pohdiskelu ja suosittelu.

Ensimmäinen murhe:
Ihan kuin Ewokilla ei olisi ollut juoksuja eikä niitä olisi vielä tulossakaan. Juoksin viime viikonloppuna sen persauksiin kiinni paperin kanssa innoissani, kun lattialla oli pari veritippaa. No hö, rouva vaan menkkasi ja Ewok katsoi, että mitä helkuttia sinä pöhlö omistaja teet takamukseni kimpussa. Menen sen kanssa joulukuussa lekuriin, jos mitään ei kuulu. Heinäkuussa Ewokin tuleva aviomies Wanjo oli jo ilahtunut tuoksuista, joten ehkä oli vaan tosi salaiset naistenvaivat, ettei mitään vuotanut ja käytös ei ollut poikkeavaa. Mutta lekurissa tarkistelen hormoniarvot sitten, että kaikki on ihan kunnossa eikä Ewok ole joku hermafrodiitti.

Toinen murhe:
Meikkipula! Siis kyllähän minulla on muovikassillinen omia meikkejä, mutta olen haaveksinut siitä, että ostaisi toisen muovikassillisen meikkejä _muille_. Olen katsellut meikkipaketteja netissä, mutta koska minulla on omat suosikkituotteet, niin en voi oikeastaan ostaa sellaista valmista vaan pitäisi alkaa kokoamaan niistä suosikeista sitten hissukseen sellaista työkalupakkia, jonka meikit on sitten hygieenisesti käytettyjä. En ole käynyt koskaan mitään maskeerauskoulua, mutta harrasteena voisi välillä tehdä muille. Sinne pakkiin menisi kans kynsilakat ja muut kynsihommat, pakkaisi helposti mukaan hiusjututkin ja kaikkea. Minua kysyttiin lauantaiksi tekemään tämmönen "keikka" ja vaikka olen aina kieltäytynyt, niin nyt uskalsin lupautua! En jostain syystä koskaan luota omiin kykyihini näissä asioissa, mutta ei kai sitä nyt mitään kamalaa tapahdu, vaikka joskus meikkaisi jonkun muun. Tekemällä oppii ja olen kyllä aika otettu tästä pyynnöstä! (Tällä kertaa toki "asiakkaan" omat välineet käytössä.)

... Ja mitäs tässä muuta?

Jos vaikka heitän pari suosittelua kehiin? Joo. En ole muistanut suositella mitään koskaan tai ikinä, niin suosittelen nyt ylihintaisia tuotteita, jotka olen kokenut toimiviksi. Normaalisti ostan halvinta krääsää, mutta vahingossa sitten osa kalliista krääsästä on hintansa väärti!

Ihan ekana, paras hoitoaine:

Photobucket

Tuo on purkissa olevaa töhnää, jota tarvitsee vain ripauksen sormiinsa ja shampoon jälkeen laittaa päähän hautumaan. Ei tarvitse kauaa hauduttaa ja tukka on tosi silkkisen tuntuinen. Itse blondasin tukan kahdesti ja laitoin vielä vaalennusta päälle, niin eipä ole tukka ollut takussa. Ja pitkän reuhkani kanssa tuo oli ainoa, joka oikeasti toimi luonnonkaarevaan, karheaan tukkaan, jota oli rääkätty.

Ja suoristusrauta, jolla saa kiharatkin:

Photobucket

Omistan tuollaisen ja se on kyllä paras mitä olen ikinä tukkaani survonut. Halpiksilla yritin laittaa kiharaa, saada suoraksi ja kirosin vaan, kun tukka irtosi ja takkuuntui. Tuossa on joustava eli vähän eri puolille kellahtava se rauta, eli karheakaan tukka ei jää kovin herkästi narisemaan takussa väliin. Tuolla teen kiharani, jos jotain kiinnostaa. Tietysti just tuolla pinkillä! Ja koska se on reunoista pyöreä, niin kiharatkin sujuu vaivattomasti. Lyhyen tukkani kanssa kihartamiseen menee noin 3min, koska tuo kuumeneekin salamana.

Molemmat saa ostettua HerStylerin sivuilta ja hoitoaine on alennuksessakin kohtuuhintainen. Jos ei keksi mitä tekisi tukkansa kanssa, niin suosittelen koklaamaan. Kojuista noita ei kannata ostaa, koska hinta on silloin kova, mutta nettikaupan kautta alennuksia seuratessa kehtaakin jo ostaa :)

tiistai 4. lokakuuta 2011

Haisulimummo.

Olen varmaan aika pihalla maailman menoista...

Katsoin tänään ekaa kertaa salkkarit pitkään aikaan, joskus keväällä vissiin mummolassa katsoin pari jaksoa. Kun salkkarit alkoi, siellä juoksi vanhoja miehiä nunna-asuissa, joku nimennyt lapsensa "Ou-Tseiksi" ja vaihtelevia huijausidentiteettejä. En selkeästi siis ymmärrä enää salkkareidenkaan juonikuvioita!

Sitten olen kans viihtynyt 23/7 pieruverkkareissa, kutonut, pitänyt paplareita päässä ja tehnyt Ewokille kampauksia. Tyylistäni puuttuisi vielä polvimittainen kukkahame ja ihonväriset ohuet nilkkasukat, jotka voi yhdistää valkoisiin sairaalasandaaleihin. Ja sen lisäksi olen lätkinyt naamaan Yves Rocherilta ostettua finnirasvaa ja naama vaan kukkii entisestään, ne tosin on viime kuukauden aiheuttamia finnejä, mutta kuitenkin. Kaikki tämä tyyli kaikessa komeudessaan sopii kyllä siihen homeless-luukkiin, jonka jo aikaisemmin keksin kuvaamaan kauneuttani.

Ja naurattaa vieläkin, kun tänään aamulla Hilde meni muhimaan Jeren paikalle sänkyyn ja sitten Jere kysyi siltä, että väistäiskö kissa. En o koskaan kuullut tomerampaa toteamusta, kun Hilde nousi ylös ja karjaisi: "E!" :---D Harmi, ettei tullut millään tavalla nauhalle. On se vaan tommonen tätikissa, että joskus meinaa nauruhermot revetä sen kanssa, kun se mölisee juttujansa.

....

Olen kans miettinyt, että mikä on oikein ja mikä on väärin, verrannut maailmalla olevia erilaisia lakeja ja uskontoja. Siitä saisin paasattua pitkän pätkän, mutta koska yritän pitää blogia kepeähkönä, niin en ihan hirveästi kehtaa. Aamupäivällä tuli telkkarista joku jeesusmessu lapsille, jossa lapset istutettiin kuuntelemaan jeesus-lauluja. Sinänsä ihan hyväntuulista tekemistä lapsille, mutta minusta uskonnot on aikusten juttu. Minusta uskontojen tuputus ei kuulu lapsuuteen millään tavalla, mutta jos aikuisena keksii tulevansa jonkinlaiseen uskoon, niin se on minusta ihajjees. Jos kokee, että saa siitä apua elämäänsä, niin antaa mennä. Mutta lapsille ei anneta päätösvaltaa, jolloin uskonto ei välttämättä ole mikään positiivinen asia ja auta elämässä, kun sitä ei ole saanut valita tuekseen.

Ja sitten me puhutaan täällä Suomessa hirmuisesti siitä, kun muualla maailmassa on aivopesty erilaisiin uskontoihin ja tehdään karseuksia. Mutta kukaan aivopesty ei tiedä olevansa aivopesty, yhtälailla me suomalaiset on laitettu tiettyyn muottiin ja manipuloitu tietynlaisiksi. En osaa siis sanoa, että miten on olemassa oikeaa ja väärää, koska moraalikin on opittua. Ihminen on melkein helpompikin manipuloida ja aivopestä tietynlaiseksi verrattuna eläimiin, kun meillä suhisee aivossa miljoona solua etsimässä kaikelle tarkoitusta ja itselleen tekemistä. Ihan hyvin me suomalaisetkin voidaan olla tosi väärässä ja toimia moraalittomasti, jos yhtäkkiä selviäisi mikä olisi oikein ja mikä väärin.

(Selvennyksenä, etten kannata kenenkään tappamista, pahuuksia tai muutakaan sellaista, mikä on perinteistä länsimaalaista moraalia ja lakeja vastaan.)

Mutta se siitä!


Ei ole edes jaettavana teille kovinkaan uusia kuvia, joten laitan vaan blogiini nyt sen yhen meikin, jota usein kysellään. Se tunnetaan kans nimellä "sukkahousumeikki". Se voipi sopia halloweeniin, jos joku haluaa yksinkertaisella meikkaamisella jotain hassua naamaansa. Ja mietin, että pitäskö askel askeleelta pakkeloida naamaan yksinkertaisia halloween-meikkejä ja postata niitä, mitä veikkaatte?

Tässä nyt kuitenkin vinkki, jos ei muuta keksi:

Photobucket

Photobucket

Bonuksena vielä teippimeikki:

Photobucket

Nuo kuvat ja meikit on vanhoja kuin elämä, mutta saapi nyt plörtsäytyä tähän blogiin kans viihteen vuoksi!

Ja kuulin muuten parhaan neuvon viime viikolta eräältä puliukolta, joka dokasi viinaa penkillä. Se sanoi: "Jos alkaa vituttaa, niin kannattaa vetää kännit!" En sitten kehdannut kysyä, että auttoiko ne kännit sitä kovin elämässä... Nauratti inasen, kun neuvo tuli sellaiselta, joka oli elävänä esimerkkinä neuvon pätevyydestä.

Mut eipä tässä muuta...

PUS :*