Kahdeksan asiaa.

Näitä blogikyselyjä kulkee satunnaisesti, joten ajattelin nyt yhden haasteen ottaa vastaan ja kirjoittaa kahdeksan asiaa itsestäni. En sen suuremmin jaksa perustella miten tuulesta tempasin just ne kahdeksan asiaa. Ja en haasta ketään, mutta ne jotka tämän lukee saa toki kernaasti saman haasteen tehrä!



KAHDEKSAN ASIAA MINUSTA ~ \:D/


1. Meikkaaminen ja muut neitijutut

- Oikeasti en jaksa meikata kuin kerran tai kaksi viikossa. Vaikka jotkut olettaa, että kuljen täydessä tällingissä roskiakin viedessäni, niin oikeasti muhin pieruverkkareissa hyvin epätyylikkäänä ilman meikkiä 23/7. Tykkään meikkaamisesta, maskeerauksesta, kynsien laittamisesta ja vaatteista... Mutta arkirutiineihin ei kuulu se, että heti aamusta maalit naamaan ennen kuin lähtee minnekään.
Haluaisin hamstrata kamalan ison kasan meikkejä, teatterimaskeeraus-välineitä, kynsilakkoja ja peruukkeja. Ja peruukkien lisäksi muuta erittäin epäkäytännöllistä oheistuotetta, jolla saa muutettua itsensä tai jonkun muun aivan eri hahmoksi. Jos uisin rahassa, niin uisin kaikessa neitikrääsässä, vaikkei sitä päällepäin kukaan edes tietäisi :D

2. Kirjoittaminen

- Tykkään kirjoittamisesta, vaikken ole vuosikausiin kirjoittanut mitään fiktiivistä novellia mistään. Joten puran kaiken blogiin ja muualle virtuaalimaailmaan. Sen lisäksi että tykkään kirjoittaa, niin tunnustan tykkääväni siitä, että saan marmattaa itsestäni. Blogithan on sitä varten, että saa puhua itsestään niin paljon kuin lystää ja se on helppo aihe, kun tietää mitä itse touhuaa. Pitäisi varmaan joskus ottaa asiaksi kirjoittaa joku novellikin, että saisi taas näppituntumaa kirjoittamiseen. Olisi hienoa toimina kolumnistina jossain lehdessä, koska sitten saisin käyttää sanaväänteitäni ja muuta pöhlöä ilman, että tulisi sanomista.
Just nyt ainoa mitä pitäisi kirjoittaa on tulevan zombie-pelini juonenkäänteet ja sarjakuvasoida siihen ne näkymät. Alku on jo suunniteltu ja sitten pelin edetessä vastaan tulevia haasteita, mutta se on jäänyt nyt aivossa muuten vähän taka-alalle. Täytyy vissiin ryhdistäytyä ja kirjoittaa edes se alku valmiiksi!

3. Kahvit ja energiajuomat

- Tunnustan olevani koukussa battery strippedin makuun. Ja rakastan kahvijuomia. Oli aika kamalaa, kun kauppaan tuli ylihintaisia Starbuckseja, mutta onneksi Lidlistä saa halvempana samankaltaisia. Tykkään kappussiinosta kovin, samaten muista kahvijuomista, jotka ei ole ns. oikeaa kahvia. Ja battery strippedistä pääsin jo kerran eroon, mutta se on hiipinyt takaisin. Sen maku vaan hipoo täydellisyyttä ja en tiedä oikein mitään vastaavaa makua. Sima on vähän sinne päin, sitä juonkin sitten pääsiäisen aikaan ihan hullunkiilto silmissä. En tiedä olenko koukussa kofeiiniin ja muihin piristeisiin vai juonko vaan maun takia. Maun takia aloin juomaan, mutta ehkä olen kans salaa vähän koukussa piristävään vaikutukseen.

4. Lemmikit ja eläimet

- Synnyin perheeseen, jossa toinen osapuoli harrasti kiivaasti koirien kanssa kaikenlaista ja oli kouluttautunut eläintenhoitajaksi. Kun putkahdin, niin ainoina sisaruksinani oli äitini koirat. Ja sitten äiti aina isälle sanoi, että "Heke tarvii nyt undulaatteja, Heke tarvii oman koiran" ja perusteli näin omia haluamisiaan. :D Meillä siis oli aina jotain lemmikkejä, äidin rakkain asia oli kyllä ne sen rottweilerit. Täten en osaa visioida elämää, että lemmikkejä ei olisi. Niitä vaan "kuuluu" olla, kun siihen on tottunut.
En ole eläinrakas ihminen, koska en voi väittää sellaista häpeilemättä. Koska minusta oikea eläinrakkaus on sitä, ettei ota lemmikkejä ja tekee parhaansa luonnonvaraisten vuoksi. Pidän siitä, että eläimiä asustelee kattoni alla, mutta en ehdi ajatella sinne saakka, että onko se eettisesti oikein. Jotkut sanoo asuntoani eläintarhaksi, jotkut eläinkaupaksi, minä sanon sitä vaan... Elämäksi.

5. Laiskuus ja saamattomuus

- Ne on kaksi negatiivista luonteenpiirrettäni, notta en vaan saa asioita aikaiseksi ennen kuin on ihan pakko. Joskus saan ahkeruuspuuskia, mutta yleisesti ottaen minun on hankala tarttua härkää sarvista tai mitä nyt tartutaan mistäkin ruumiinosasta. Tykkään suunnitella kaikenlaista, mutta sitten se toteutus onkin eri asia. Pieniä asioita suoritan alusta loppuun, mutta sitten osa unohtuu tai jää jonnekin takaraivoon.
Isäni on maailman reikäpäisin ihminen enkä kyllä ole sen parempi. Eli unohtelen kans todella herkästi, joka on iso osa saamattomuuttani sekä se aiheuttaa laiskuuttakin. Joskus muistan naureskelleeni, kun isä jätti lompakon Lempäälään tullessaan Helsinkiin muutamaksi päiväksi. Seuraavana päivänä menin shoppailemaan ja jätin itse lompakon kotiini, just kun olin isälle naureskellut samasta asiasta. Ihmettelen välillä, että kuinka en unohda itseäni jonnekin. Hukkaisin pääni, ellei se olisi hartioissani kiinni.

6. Hullulla fiiliksellä

- Minulla on paha tapa ostaa asioita "hullulla fiiliksellä". Tai kun ostan yhden asian itselleni ihan fiilistelyn vuoksi, niin jostain syystä raha-hanan auetessa on hankala lopettaa. En onneksi ole erittäin usein törsännyt kaikkia rahojani humpuukiin (joskus vaan), mutta fiilisteleminen kasvattaa mahaa ja tyhjentää lompakkoa. Kun menee nälkäisenä kauppaan ja ostelee sillä hullulla fiiliksellä, niin huomaa kassalla ettei mukaan tarttunut ollenkaan ruokaa. Tai jos näen jotain ehdottoman makeeta vaatetta/meikkiä/jotain, niin en ehdi käydä päässäni keskustelua siitä, että tarvitsenko sitä oikeasti. Möin juuri korkkareita useita pareja ja edelleen on myytävänä, koska niitä on ollut pakko ostaa. Ne on hankittu sillä hullulla fiiliksellä, vaikka oikeasti sujautan jalkaani aina tennarit tai motskaribuutsit. Ebay on kans aika kamala paikka tämmöselle fiilistelijälle!
(Onneksi Jere saa samanlaisia kohtauksia leffojen ja pelien kanssa, eli sei voi syyllistää minua fiilistelystä, kun ollaan molemmat samanlaisia tolvanoita.)

7. Nypeltäminen

- Oih, tuo ihana nypeltäminen! Ei ole mikään erikoinen fetissi, mutta minulla on sellainen nypellyshimo. Eli pakko puristella, rapsutella, nipsutella ja nyplätä. Yleensä omaa naamaa, muiden naamaa ja kaikkea mahdollista. En vieläkään käsitä miten en päässyt opiskelemaan kosmetologiksi, koska nypeltäminen on niin ihanaa. Ei oikeastaan ällötä edes nypeltää muita, jos löytyy vaikka mitä aarteita tai joku muheva huokonen jostain! Olen kuin pieni apina, Jerellä menee usein hermo, kun keksin jotain nypellettävää ja nipistelen. Ja jos joku tuttu raukka menee palamaan auringossa, niin olen salamana riepomassa kuivaa nahkaa irti. Joskus on vähän hankalaa pitää itseään kurissa, jos kyseessä on tuntemattomampi ihminen, kun ei vaan voi sanoa "hei sulla on ihana nypellettävä tossa poskessa, saanks riepoa?!" Itselläni on hankalat huokoset, että niitä on, mutta nei meinaa nypeltyä pois, niin saan suurimman osan nypeltämisnautinnoistani ollessani Jeren kimpussa. Ja nypellän vaikkei edes oliskaan jotain nypellettävää: Kun tarpeeksi nyplää, niin kyl aina jotain irtoaa :D

8. Luottamuspula

- Jos nyt joku vakavampi vajavaisuuteni tähän väliin. Eli en oikein osaa luottaa ihmisiin. Jos pitäisi keksiä syytä sille, niin varmaan ehkä se, että äitini oli luonteeltaan sen tyyppinen, ettei siihen voinut nojautua 100%. Saattoi saaha satikutia vajavaisuuksistaan eikä voinut uskoutua, koska saattoi saada nenilleen. Ja koska sairastelen ahdistusta, niin minulla on välillä hankaluuksia olla rehellinen tuntemusteni kanssa. Peittelen tosi paljon ahdistuksiani läheisiltä ja on hankala uskoutua perheellekään. Sanon sitä koppakuoriaisteluksi. Olen yrittänyt opetella olemaan peittelemättä vajavaisuuksiani, mutta aina välillä sorrun siihen silti, koska jännitän niin kovin satikutia.
Kavereiden ja tuttujen kanssa tämä on vähän haastavaa, sillä en uskalla luottaa ihmisiin, jolloin sitten en pysty olemaan kovin herkästi oma itseni. Olen kans joskus tästä sanonut ääneen, että kärsin luottamuspulasta, jolloin hävisi kaksi lapsuudenkaveria ovet paukkuen elämästäni ja sain melkein sukumafian perääni kirosanojen kera. Se tavallaan sitten opetti, ettei kannatakaan sanoa asiasta mitään. Kyllä hissukseen sitten avaudun, mutta siihen menee jonkin aikaa.



... Nonii, siinä on kahdeksan asiaa. Ne kaikki saa tehdä tämän, jotka haluaa. Onhan näitä kiva lueskella!

Ja blogi päivittyy järkevämmin sitten, kun toveri-Jeremias päivittää tätä. Se lupasi kirjoittaa yhden entryn, joten sitä odotellessa. Patistan sitä tänäänkin vähän, joten joskohan se kertoisi kivoja tarinoita ja laittaisi kuviakin. :) Käytiin nimittäin siellä Linnanmäellä valokarnevaaleissa, oli hienot ja upeat raketit ja hävittiin rahat peleihin.
PUSMOI :*