Viimeksi kerroin siitä, että kävin vähän riepomassa hammaksiani. Buranalla mentiin sitten joku reilu viikko, jonka jälkeen en o nyt tarvinnut. Kyllä vielä vähän kolottaa sillain, että leukaperät ja korvat on vähän kipeät, muttei se häiritse kauhiasti. Ja ne ikenet tuntuu mystiselle kuulemma aika kauan, mutta onneksi sinne taakse ei näe ja yritän malttaa olla räpeltelemättä.
Viime lauantaina käytiin Jeren kanssa anoppilassa, eli mentiin sen vanhempien luokse Tuusulaan. Sinne tuli kans Jeren veli ja koirat. Oi vitsi Bissen riemua, kun pääsi kirmaamaan sinne tiluksille! Naama innosta soikeana keräsi kieleensä roskia ja parveili pitkin pensaita. Siellä se mennä viipotti suurimman osan päivästä, välillä kävi juomassa ja sitten sisällä kerjättiin rapsutukset. Ewok ei oikein sisäistänyt, että olisi paljon tilaa juoksennella, muutama juoksuaskel sinne tänne ja sitten takaisin minun luokse. Saatiin uunilohta ja sitten vielä jälkkäriäkin, nams <3 Oli kivaa käydä siellä, niiden uusi talo on upia ja olen vähän kans kateellinen. Näin samalla Jeren mummonkin, joka asuu siinä vieressä.
NII ja siinä tiluksien lähistöllä on joku mafian tappopaikka. Tai siis sinne ne vie ammuttavaksi tyyppejä. Joskus Jeren mummon ovelle tuli joku mies, jota oli useasti ammuttu ja sitten pyöri verisenä ovella tai jossakin. Ja sieltä jostain on löytynyt ruumis. Asuvat jossain salaisen mafian hitman-kujalla, aika jännää.
... Ewokilla oli kans joku ongelma erään kulhon kanssa. Meni siitä sisällä ohi pari kertaa kunnes hoksasi sen, sitten tuijotti kauhuissaan, että mikä hemmetti. Sitten Jeren äiti laittoi kulhon lattialle ja koskaan en o nähnyt koiran venyvän niin paljon, kun piti ujosti takajalat ihan ojossa hiipiä katsomaan kamalaa kulhoa. Kulho vietiin sitten piiloon ja Ewok vielä varmisti, että se varmasti viedään kunnon jemmaan. :D On se vähän tohelo.
Sitten illaksi Vantaalle ja siellä yövyttiin. Ja oli fiksu veto jättää parvekkeen ovi auki ja ikkunat auki, kun illalla oli niin kuuma -> aamuyöllä sitten meillä oli unikahinat Jeren kanssa peitoista ja tukka huurussa. Hyy. Ja sieltä sitten meille muhimaan ja ömm... Siinä se viikonloppu kaiketi menikin.
(Ruoka-armaat.)
Mus kohtasi vertaisensa.
Maanantaina sitten unetti paljon ja meinasin nukahtaa päiväunille. Kuitenkin reippaana likkana nousin pedistä ja menikin ilta sitten lähibaarissa :D Tuttu meni sinne istumaan yhdelle, menin seuraksi ja sinne alkoikin tulemaan lisää ja lisää tuttuja. Pelasin biljardia ekaa kertaa kymmeneen vuoteen pari matsia ja... Voitin. Olenhan sentään paras. Tai sitten ihan tuurilla. Mutta mukavaa oli juua kolaa, juoruilla, naureskella vähän ja pelailla. Heitettiin myös tikkaa, hienosti kierteellä ja pohdimme, että millä tyylillä osuu parhaiten. Hellästi, baletilla vai miehisesti. Kukaan ei jaksanut laskea pisteitä, mutta tyylipisteet Mertsille.
Värjäsin kans tukkaani taannoin, blondasin raitoja koko päähän ja latvoja vaaleammiksi, että tulisi upea efekti liukuvärinä sitten. No höpsis mitään efektejä, se kupari ei halunnut työskennellä latvojen kanssa ja ei ole edes kyllä kuvaa näyttää siitä, että miltä tukka näyttää nyt. Vaalennettuna se oli ihan jees:
Huomenna voisin jatkaa zombie-pelini suunnittelua ja alkaa keräämään ideat ihan paperille ylös. Oi kyllä, teen vielä jonain päivänä maailman parhaimman zombie-pelin, jolle Pelaaja-lehti antaa ainakin sata tähteä \o/
Jännittää edelleen ihan pirskatisti, kun 16pvä menen koulun eteen lukemaan paperista, että pääsinkö sisään. Vähänkö hermostuttaa, jos en. Sitten pitää vissiin toivoa, että olen hyvin lähellä siinä jonossa, kun osa nuorisosta luovuttaa ekan kuukauden aikana siellä. Tai sitten rupean kokopäiväiseksi inspiraatiopulasta kärsiväksi taiteilijaksi.
Tässon ainaski taidetta, kun koirat söi naapurin:
... Tai sitten tuli kiloja lihaa ja pilkoin niitä pitkin lattiaa.
Mutta toivotaan ettei helle iske liikaa ja terveisii!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti