Hammashoitoa nukutuksessa, hell yeah.

Moi. En olekaan päivitellyt vähään aikaan, kun on ollut meininkejä. Stressistä riemuun, kaikenlaista. Nyt kuitenkin ajattelin tehdä postauksen ihan erikseen siitä, että kävin nukutuksessa hammashoidossa. Siitä useat ihmiset kyselee netissä, utelee kokemuksia ja sen sellaista. Jos nyt sitten tästä olisi jotain apua niille, jotka haaveksii niinkin kalliista huvista.

Leikkauksen jälkeinen naama illalla, hehe...



Lähtötilanne: Suunnaton pelko hampaan pintaa raapivaan metalliin, eli siihen piikkiin ja poraan. Kipua ei peljästytä, mutta noita asioita. Piti etsiä hyvä hammaslääkäri, joka olisi ihan oma eikä vaihtuisi sekä olisi aivan ihana. Tämmöinen löytyi ja klinikalla mahdollisuus nukutushoitoon.

Suunnitelma: Löytää kiva hammaslääkäri ja sellaiset ammattilaiset kenen käsiin luottaa henkensä ja hampaansa, sekä lainata rahaa sukulaisilta, jotta pystyy asian hoitamaan. Laina saatu, lääkäri löydettiin naapurista.

Tuloksena se, että kaksi viisaudenhammasta poistettiin (olivat niin hankalat, että ilman nukutusta tuskin olisi edes saatu pois). Jossain vaiheesta toista oli ottamassa pois kirurgi, hammaslääkäri, hoitaja ja anestesialääkäri. Jälkimmäinen totesi, ettei ole ihan sen alaa, mutta piteli kuitenkin kuulemma rohkeasti kielestäni kiinni. Voin vaan kuvitella, että millaista rykimistä se homma oli, kun tunnissa piti saada ne viisurit pois ja molemmat oli niin mutkikkaasti, että nukutusaikaa piti pidentää niiden takia. :x Mutta nyt ne on saatu veks, reiät korjattu ja puolen vuoden kuluttua seuraava tarkastus. Vielä on hampaiden silottamista ja tikkien poistoa, sitten on suu taas hyvässä kunnossa.

Asiasta saa tosiaan kysyä lisää vaikka kommentoimalla, jos kiehtoo :)



Seuraavan päivän poskia. Nams.



Ja selkeästi arvostin poskineen päivineen asioita, kun Jere leikki iphonella.



Pahoittelen kuvien huonoa laatua, on ollut vaan puhelin sopivasti kädessä eikä ole jaksanut kosketella järkkäriä. Hyviä kuvia sitten, kun posket laskeutuvat ja keksin järkevää kuvattavaa. :D

Tosiaan keskiviikkona oli se "leikkaus" ja nyt on lauantai. Torstaina päivällä palauduin kotiin ja Jere tuli kanssani muhimaan. Ja muhittiin tosi ankarasti varsinkin perjantai, ei taidettu oikeastaan pedistä liikkua muualle kuin koirien kanssa ulos ja sitten kauppaan sekä hakemaan take away -mättöä. Katsottiin puoli kautta Nip/Tuckia ja oli kyllä parasta. Silloin kun posket on turvoksissa ja saa vaan muhia, niin sängyssä pysytteleminen ja haliminen on aika ihkua. Jerekin sai sitten levätä pari päivää, kun sillä taas alkoi työhommat parin vapaan jälkeen.

Tänään pelattiin angry birdsiä ja son kyllä maailman fiksuin peli ikinä. Veetuttaa sillain sopivasti. Ja nyt sitten dataan, muhin vielä huomennakin ja maanantaina varmaan alkaa jo turvotus ja mustelmat (toivottavasti) hälvenemään hissukseen, että jaksaa ja kehtaa seikkailla maailmalla. Onneksi Jere juoksutti koiria puistossa ja kävi niiden kanssa juoksulenkillä, niin ei tarvi stressata. Itse vaan tepastelen tässä kunnossa pienempiä remmilenkkejä ja toivon, että puistossa olisi joku koira juoksuttamassa omiani, onneksi tänään olikin :)

Ei tässä muuta jännää, vielä videopostaus aiheesta:



Kuulostan hieman oudolle, koska suu ei liiku normaalisti ja tietty naama on kuin pullataikina. Mutta toivottavasti joku riemastuu asiasta, että selitän miten homma tuommosessa etenee.