Sivut

torstai 26. maaliskuuta 2015

Monstereita ja robotteja.

Tarvitseeko sitä otsaketta enempää valottaa aihetta? "Monstereita ja robotteja".
Siitä on pienen Heken ilahdukset tehty!

Mietitään partnerin kanssa monesti tuntikausia, että minkä elokuvan katsoisi. Päätin trailerin perusteella ensimmäisen neljän sekunnin jälkeen, että täytyy katsoa Pacific Rim. Jostain syystä olin kokonaan missannut sen, en ymmärrä enkä käsitä. Kun katsoin sen, niin päivien kuluessa sitä on jopa tyytyväisempi elokuvaan kuin heti katsomisen jälkeen. Ei mitään syvällistä, mutta pauketta, hulinaa, makioita hirviöitä, Ron Perlman, jättikokoisia roboja ja juonikin jaksoi kantaa loppuun saakka. Suosittelen, jos teissä elää pieni pikkupoika ja tykkäätte moisista.

Kun olin katsonut kyseisen elokuvan ja sitten vielä mietin sitä, että juuri julkaistiin peli nimeltä Evolve, niin enhän minä malttanut. Mietin, että 50e pelistä on ihan käsittämätön summa, mutta vahingossa ostin sitten ihan livekappaleen pelikaupasta. Sai nätit pahvikuoretkin mukana, toisin kuin internetsistä ostaessa Steamiinsa.

 photo 6fb4def8-12fa-4cd9-8f98-4cd038c0f924_zps3c125a6e.jpg
Suttu-Goliath.

Huvitutti muuten pelikaupan myyjä, joka oli toki heti kohtelias ja tarjosi apuaan. Se vähän sillain ehkä säälivästi kysyi, että tarvitsenko apua ja löydänkö kaiken mitä tarvitsen. Pienen säälin kuulin äänestä. Hyvä ettei kysynyt, että olenko varmasti oikeassa paikassa. Kiittelin ja sanoin katselevani, kun tsekkailin läpi käytetyt pelit sun muut siinä ensin. Kun menin kassalle sen Evolven kanssa, niin myyjä ensin mulkaisi ihmeissään ja sitten sen asenne muuttui reippaammaksi sekä kenties jopa ilahtuneeksi. Se kertoi innoissaan, että pelaa sitä itsekin ja hyvä on, sitten kyseli haluanko varata jotain uusia julkaisuja jo valmiiksi.
Kun olin lähdössä kävimme vielä keskustelua siitä kuinka peliä on kritisoitu rahastamisesta sun muusta, hyvä ettei vielä heitetty high fivea siinä, notta "Steamin aleja odotellessa, röh röh!"

... Varmaan vähän sama juttu kuin nainen autokaupassa. Ei kukaan ota tosissaan ennen kuin on joku syy ottaa tosissaan. Enkä edes ole mikään _pelaaja_, mutta pääsin nyt selkeästi jollekin uudelle levelille, kun ostin hemmetin ison pelin, joka ei pyörikään ihan joka koneella. Seuraavaksi voiski mennä ostamaan jonkun Wii-pelin ihan vittuillakseen ja kyytipojaksi pehmolelun, sitten kaikki katu-uskottavuus on mennyttä.

Mutta piti vaan mainita, että monsterit ja robotit on makee juttu ja ne inspiroi. En tiedä missä asiassa ne tarkalleen inspiroi, mutta lähinnä ehkä sillain hyvin laakeasti monessa asiassa. Esimerkiksi siinä, että joku osaa ne piirtää ja animoida. Ja kuinka olisi hienoa olla Ellen Ripley, joka huitelee nekkuun nostorobolaitteella. Ehkä eniten sitä on inspiroitunut/kateellinen niille, jotka saa idean ja sitten pystyvät luonnostelemaan jonkun tavallisesta poikkeavan ja aivan uudenlaisen ökkömönkiäisen.

 photo 11046584_10205135765985180_7967305818252512494_n_zpsdunkbdtd.jpg

 photo 11042676_10205136229396765_3155113075022048066_n_zpsjnhciar1.jpg
Suttu-Kraken, vähän liiaksi innostuin enkä omistanut valkoista tussia,
mutta menkööt.


Yleisesti pelaamisesta sen verran, että kärsin jostain adhd:sta pelatessani. Tähän mennessä olen jaksanut eniten pelata Bulletstormia, Vanquishia ja Metal Gear: Revengeancea, kun niissä mennään sen verran huisia kyytiä. Ja jaksoin partnerin kanssa pelata yhdessä hiilessä Resident Eviliä, paitsi rupesin kiukuttelemaan, kun tuli jotain ihan tyhmiä puzzle-juttuja. Täten silloin harvoin kuin pelaan jotain jaksan pelata nopeatempoisia tappelupelejä, kun ei tarvitse suunnitella ja märehtiä. Ai sissos että menisi hermo, jos yrittäisin pelata Metal Geareja kuin partneri, eli hiipiä hissukseen ja salaa suunnitellen. Tippuu hiukset päästä jo ajatuksesta!

Mutta ei mitään muuta jännää. Ohessa pari suttuani ja jatkakaamme kevään odottelua monstereita ihastellen! Niin ja robotteja, vaikka aika varmasti kohta Skynet valtaa maailman.

PUSMOI :*

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti