Bubuterveiset! :*
Yleensä en tee mitään jännää, nyt sitten olen tehnyt pikkasen jotain LÄHES jännää!
Kokonaistorstaina (helatorstaina) menin keskustaan suuren kassin kera, jotta pääsen laittamaan partneria niiden bändin keikalle. Saavuin sopivasti Gloriaan soundcheckin aikana ja sitten olikin hitusen pakkelointia, jännäämistä ja innostusta ilmassa. Tosi hyvin Jenlayn veti ensimmäisen keikkansa ns. oikeassa keikkapaikassa Plunklockin lämppärinä! Miksaukset nyt oli vähän mitä oli, mutta siitä ei voi bändiä syyttää. Ja sain videolle saakka sen, kun partneri viskoi rumpukapulan kesken biisin voltilla ilmaan, mutta koko erhettä ei meinannut edes huomata. Ainoastaan jälkikäteen katsoessa nauratti, kun kapula vaan lentelee, onneksi ei naamaan sentään :D Pitää selkeästi vetää niin vauhdilla, ettei soittovälineet aina ihan pysy perässä!
Go Jenlayn Go!
Ja siellä ständillä oli myynnissä Jenlaynin EP kohtuullisella hinnalla ja oletettiin, että ehkä niitä myydään joku 20-30kpl, jos lykky suo. Mutta niitä menikin sitten yli 50kpl! Todella paljon siis, eli ihmiset varmaan tykkäsi kovin. Kuitenkin bändi on uusi ja vieras, mutta sillekin löytyi sitten kuuntelijoita niistä, jotka kenties tulivat vain Plunklockia katsomaan. Osa tuli kyllä sinne ihan Jenlayninkin takia, joka on vielä huisimpaa. Katseltiin myös toki Plunklockin keikka läpi ja otettiin tanssiaskelia, ne veti suurella energialla ja hullua kyytiä. Sellaisia bändejä katselee mielellään, ihan sama kuinka kaukana bändi olisi omasta musamausta, mutta energia tarttuu. En itse ole mitenkään erikoisen innostunut japanialaisesta visual -musiikista, mutta se uppoaa, jos se tarjotaan hyvin. Kaikki varmaan uppoaisi, paitsi trance.
Partneri lajittelemassa ja nimmaroimassa.
Mutta kuten sanottu, olen ylpeä partnerista ja sen bändistä, että ne sai soittaa Gloriassa ja kaikilla vissiin oli mukavaa! Vaikken olekaan ykkösfani, niin hyvä, jos joku muu on :D Ja taitaa ollakin!
Partneri lähti sitten viikonloppuna anoppilaan, tai no siis vanhempiensa luokse, kun uhkasivat grillailla ja viettää kivaa äitienpäivän kunniaksi. Olisin kernaasti mennyt mukaan, mutta uhkasin tehdä jotain vielä jännempää... not. Menin sunnuntaina Vantaalle hamsterinäyttelyyn! Olin joskus kymmenen vuotta sitten niissä tiiviisti, joskus silloin kun ikää oli 13-15 vuotta. En tiedä miten aikoinaan löysin tieni hamstereiden pariin, koska onhan se normaalia, että lapselle on lemmikkejä, mutta näyttelyharrastus oli myös kivaa niiden kanssa. Asiat sujuu hieman samalla tavalla kuin koiranäyttelyissä, eli on tuomarit, saa lappuja, saa ruusukkeita. Ainoastaan se ero, että hamstereiden ei tarvitse kävellä hihnassa ympyrää siellä.
Menin siis pitkästä aikaa katsomaan, kun aikuiset ihmiset kisailee hamstereillaan. Oikeasti menin paikanpäälle sen takia, että sinne tuli eräs ruotsalainen kasvattaja, jolta olin varannut muutaman hamsterin, kun täältä Suomesta ei saa tietynlaisia. Olen sen verran nirso ja snobi, että haluan tiettyjä värejä ja toki siitä lajikkeesta, josta niitä värejä ei vaan meinaa irrota. Oli oikeastaan kiva pyörähtää näyttelyssä, sillä kasvattajan kanssa jäimme juoruilemaan pitkäksi aikaa ja puhuimme yhdestä saksalaisesta kasvattajasta, jolla on hienoja hamstereita. Tämä ruotsalainen lupasi, että jos ja kun on yhteydessä siihen saksalaiseen kasvattajaan, niin diilaa toki minulle lisää hamstereita. Ja tapasin yhden kaverin kans näyttelyssä, herppipuolen kavereita kylläkin ja sainkin sitten kotiinkuljetuksen ja oli kiva juoruilla pitkästä aikaa!
Tuossa taannoin ennen kuin oli kesä me olimme partnerin ja koirien kanssa ulkona, sattui olemaan kamerakin mukana. Luulin, että saatiin jotain asiallisia kuvia, mutta olin hyvin väärässä... Kruunasin kuvat vielä törkyisimmällä photoshoppauksella minkä keksin.
Dii ei ole messissä ja Ewok... Ewok tekee mitä!?
Partnerikin yritti olla pack leader, mutta Diitä ei vieläkään kiinnosta ja tälle kuvalle nauroin ties kuinka kauan, koska Ewok herranen aika!
Ketään ei kuristettu hengiltä kuvauksissa, taisi vaan Dii nähdä toisen koiran ja tietty oli ihan menossa moikkaamaan, jolloin kuvatuksi tuli... tämmönen.
Vaihdoin kuvat mustavalkeiksi, että näyttäisivät asiallisemmilta...
... Mutta sillä hetkellä kun koirat osaa, niin meikä ei.
Onneksi on tullut kuitenkin melkein KESÄ ja ulos mennessä ei tarvitse enää pakkautua talvitakkiin. Huomasin kyllä, että tulee kriisi, kun ei voi käyttää enää pipoa. Talvella pipo oli aina päässä ja kun oli bad hair day, niin eikuvvaa pipo päähän. Nyt sitten en tiedä mitä teen, kun iskee sellainen hurja bad hair day, löysin onneksi kyllä yhden glitterlippiksen hattuhyllyltä penkoessani tukka pystyssä pelastavaa enkeliä. Mutta huomasin senkin, että saan tukkani pienelle ponnarille jo, joten siinä onkin vallan hyvä takatukkakin kasvamassa. Nyt en vaan sitten osaa päättää, että annanko sen rehottaa takiksineen päivineen vai laitanko jossain vaiheessa kesää ne niskavillat katki ja vetäisen polkkatukan. Joku saa päättää puolestani, sillä aina ne omat ideat ei ole maailman parhaimpia... Varsinkaan, kun haaveksin uudestaan sivusiilistä, joka oli viime kesänä!
PUSMOI nyt ja nauttikaa kesästä, joka hiipii hissukseen pian kohta jee :*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti