Sivut

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Varaaneja, jyrsimiä ja rakkauksia.

Hanipöö!

 photo armaudet_zps2304728a.jpg
Partnerin graduviikset kukoistaa menemään ja meikä on turhan viekas.

Meillä oli partnerin kanssa vuosipäivä 27.3., jolloin olimme olleet hynttyyt yhdessä yhteensä neljän vuoden ajan. Se päivä oli kiireinen eikä me mitenkään asiaa juhlittu. Kuitenkin pääsiäisloma tuli tarpeeseen, kun on ollut sellaista meininkiä, että aamulla vaan läpsystä vaihto, kun partneri on joskus tullut yövuorosta ja itse olen siihen aikaan herännyt mennäkseni töihin. Molemmilla on ollut töitä, bisneksiä ja muuta tohinaa, mutta pääsiäinen haluttiin vaan olla. Tai jos tehdään jotain, niin sen pitää olla jotain kivaa mitä tehdään yhdessä. Väkinäistä kekkeröintiä emme harrasta ja olen kans ehkä maailman epäromanttisin ihminen, mutta rakastan partneria mielettömästi, joten sen seura kelpaa aina! Tuli oikein mukava levähdystauko arkihässäkkään parin ekstraisan vapaapäivän ansiosta, joten siitä nautimme.

Kevät kans tuo tullessaan henkiinheräämisiä tapahtumien muodossa, kun muistin senkin, että PetExpo on huhtikuussa. Ei ihan vielä vaan loppukuusta, mutta kuitenkin. Mietin, että sinne pitää varmaan mennä. Olin viime vuoden puolella syksymmällä messuamassa herpetologisen yhdistyksen ständillä ja kävin myös herppihuutokaupassa olemassa apulainen. Se oli ihan mukavaa hommaa. Vielä minua ei ole pyydetty vapaaehtoiseksi, mutta olen varautunut siihen, että minulla on kyllä aikaa moiseen hommaan ja teen sitä kans mielelläni :) Jos minua ei tarvita messuamaan, niin tokihan voisi messuilla käydä sitten muuten vaan! Siellä on kuitenkin jonkin verran nähtävää ja välillä kojuista saa alennettuun hintaan tuotteita, joita me käytetään. Joskus hamstrattiin Bilanxia kissoille, kun möivät edukkaasti ja voipi olla, että siellä sattuu silmään jotain muutakin.

Eläinpäivitystä sen verran, että meillä tosiaan asui kolme tyttörottaa, jotka adoptoin vuonna 2010 syksyllä. Yksi heistä menehtyi viime vuoden puolella parin vuoden ikäisenä, mutta siskokset jäi elelemään kahdestaan virkeinä. Kun niillä oli ikää 2,5 vuotta, niin huomasin, että toinen siskoksista kasvattaa kasvainta hullua kyytiä. Rotilla ne kasvaimet yleensä ei häiritse ennen kuin alkavat haittaamaan liikkumista, joten annoin sitten rouville kuukauden aikaa menehtyä itsekseen. Kuitenkin edelleen kuukauden päästä olivat virkeinä, mutta toisen kasvain oli hillittömän kokoinen ja se alkoi sitten hissukseen hoikistumaan. Toisella huomasin, että sille alkoi samaan kohtaan tulla kasvain, joka olisi sitten parin kuukauden kuluttua myös massiivinen. Olisivat puolestani saaneet elellä vaikka seuraavat 10 vuotta, mutta rottia kun ei leikata kasvainten takia, niin vein molemmat sitten tutulleni hiilaripönttöön (lopetusmenetelmä, jossa eläin nukahtaa pois eikä tarvitse tökkiä piikeillä).
... Nyt olen sitten rotaton ja rottien häkki pyörii tuossa, mutta en halua lisää rottia vähään aikaan. Myöskään ei ole tullut mitään edistystä poskipussirottien hankkimiseen (gambian pouched rat), eli oletettavasti häkki menee vaan jollekin kaverille käyttöön. Rotat on tosi kivoja, harmillista vaan, että ovat niin herkkiä kasvaimille :c Mutta oli kyllä melkoista, kun rouvat 2v. 7kk vielä virkeinä hengasivat kasvaimineen, ei ole minulla ennen rotat ihan noin pitkään elelleet! Jotain varmaan tein oikein, kun jaksoivat mummoinakin kiipeillä ja rellestää, vauhtia hidasti vaan kasvaimet, jotka on vanhempien rottien perussairaus. Joskus kirjoitinkin siitä, että miten ruokin rottiani, joten en nyt viitsi itseäni toistaa kuin sen verran, että höpsis ne eläinkauppojen siemenseokset.

 photo blogrottei2.jpg

Hamsteritkin tuossa elelee, silloin kun niitä hankin, niin halusin niille pari vaimoa, jotta voisin pitää kotona muutamien vuosien ajan ainakin sinisen sävyisiä kääpiöhamstereita. Nyt ne pojat on sellaisia aikamiespoikia, koska MISTÄÄN ei löydy sinisiä hamstereita. Todella mystistä, mutta näin on kyllä käynyt joka kerta, kun olisin halunnut saada sinisiä itselleni. Tuurilla löytyy muutama uros ja sitten naaraat vaan lakkaa olemassaolonsa :D Meinattiin melkein mennä huhtikuun aikana Hollantiin eläinmessuille, jostahan sitten tietty olisi varmaan saanut sinisiä hamstereita, kun sieltä saa vaikka mangusteja, mutta emme sitten lähdekään. Kääpiöt siis viettäköön aikansa saamatta naista kertaakaan elämänsä aikana, koska näyttää siltä, ettei vaan tule tapahtumaan.

Ja meidän pakkashamsteri Frost (pakkasesta parkkikselta noukittu syyrialainen) on hauska tapaus. Kun siirtelin huonekalujen ja eläinten paikkaa, niin se on tuossa sopivasti kyyläämässä iltaisin, kun datailen. Sen corpse-maskit vaan kajastaa illan hämäryydessä ja se vaikuttaa hitusen vajukilta, kun jaksaa tuijottaa ihmeissään paikallaan muutaman minuutinkin kerrallaan. Sitten se taas alkaa tekemään omia inno-hommiaan järkkäämällä asumustaan hullulla vauhdilla.

Muita eläinkuulumisia sen verran, että kävimme partnerin kanssa Tropicariossa pitkästä aikaa. Sinne on toki aina mukava mennä, mutta ei vaan oltu pitkään aikaan saatu roudattua perseitämme sinne saakka. Ihastelimme taas ökkömönkiäisiä ja kyselin sitten lähes jokaisen varaanin kohdalla, että kai saan tuommoosen sitten isona? Partnerikin sanoi, että varaanit on kyllä ihan loistavia eläimiä. Kuvasimme otuksia, tutkimme ja koimme rakkauspuuskia. Se on tosi hieno paikka ja hienot tilat lähes kaikilla eläimillä. Mutta se taitaakin olla niitä harvoja paikkoja, jossa ne eläimet ihan sikiääkin ja vissiin useampi eri laji on siellä pyöräyttänyt poikasia :) Tässä muutamia kuvia siltä reissulta, en muista kumpi oli kameran takana missäkin kuvassa, mutta partnerin tai minun ottamia kuvia kuitennii!:

 photo tropis4_zpsa108139a.jpg

 photo tropis13_zpsb5ecf894.jpg

 photo tropis14_zps2fdbe07c.jpg

 photo tropis8_zps48dddd69.jpg
Pin-up -malli!

 photo tropis9_zpsccc60da4.jpg
Puffis! Nämä on muuten livenä todella mahtavan näköisiä, vaikken silti koskaan uskaltaisi edes harkita tämmösen myrkkykäärmeen omistamista.

 photo tropis11_zps32fe75ee.jpg

 photo tropis5_zps21145bfe.jpg
Partneri löysi elämänsä kolmannen rakkauden 
(heti minun ja kaverin harjakoiran Riepun jälkeen).

 photo tropis6_zps48039e3a.jpg
Maailman sympaattisin varaani <3

 photo tropis2_zps7f9a4a52.jpg

 photo tropis3_zps9f49824e.jpg

 photo tropis_zps67d393ef.jpg
Tapasin myös ystävän.

 photo tropis15_zpsbf5f8c29.jpg

Tropicarion jälkeen mentiin syömään keskinkertaista tai jopa kehnoa aasialaista ruokaa, jonka jälkeen jatkoimme pitkää viikonloppua elokuvalla. Katsottiin kauhuna perjantaina Sinister ja lauantaina äksöninä uusi Dredd. Sinister alkoi lupaavasti, mutta lässähti ankarasti. Dredd ei tehnyt muuta kuin kannusti käyttämään tulevaisuudessa keksittäviä huumausaineita. Ja sekin, ettei se vaan voi olla sama juttu kuin Syltin tähdittämänä, ei todellakaan. Kolmantena elokuvana hyvin epäilyttävä The Paperboy, jossa oli Zac Efron ja Nicole Kidman, elokuva mitä en todellakaan ihan heti vuokraisi itse. Kyllä sen katsoi, mutta ei siinäkään ollut mitään järkevää pointtia. Kolme uutuusleffaa, joista yksikään ei kummoinen. Meni vähän harakoille, mutta tulipa katsottua!

Pääsiäinen lopulta meni turhan nopeasti ja taisin nukkua ihan liikaa. Heti, jos on vapaata, niin käytän lähes kaiken aikani nukkumiseen, en tiedä mikä siinä on. Arkena taas sitten tuntui jo, että on tottunut siihen rytmiin mikä on töiden takia eikä tarvitse edes päikkäreitä. Varmaan kiva vääntää unirytmit taas kohdalleen tämän muhinnan jälkeen, mutta yritän olla kovin reipas! Uhkasin itselleni hankkia kans hyvän kahvinkeittimen ja kokeilla tummapaahtoa aamujuomana, etten törsää kaikkia pennosiani energiajuomaan. Kahvi on kuitenkin ihan hyvää, on vaan tuntunut turhalta alkaa sitä keittelemään, kun vain minä juon sitä kotona. Mutta jos tekisi niin, että ostaisi keittimen lisäksi pienen termarimukin, niin saisi keitetty aamulla jopa kaksi kuppia kahvia, joista toisen nappaa ketterästi töihin mukaan :) Jos jollain on suositeltavia keittimiä ja kahvimerkkejä, niin kertokaahan. Kapselikeitin olisi hieno, mutta jaksan epäillä, että saako sitä kautta kahviin sellaisen oikein tumman ja pehmeän maun.

 photo kahvia_zpsaee688a2.jpg
Niin pieni kuppi, ettei pikkurilli mahtunut.

Bonuksena vielä kuva, jossa näytän melkein normaalille ja melkein nautin siitä, että on melkein kevät:

 photo armastropis2_zpsbaf118d1.jpg

Eipä tässä mitään jännää. Hieman on nyt maanantain kunniaksi sellainen olo, että olisi kannattanut ottaa vakavasti kollegan torstainen lauselma: "I dare you...", kun söin kaksi palaa marjapiirakkaa. Ihan siksi, että piirakan tehneiden liki on muhinut vatsatautia ja kuumetautia. Nooooooh, ehkä nappaan vaan maitohappoja ja kaivan kaikki muutkin mahalääkkeet kaapista, jotta selviän tästä uhkaavasta tilanteesta.

PUSMOI ja toivotaan aurinkoisia kevätpäiviä, paljon oravittavaa asfalttia ja plussa-asteita! :*

2 kommenttia:

  1. Hahaa! Löysin mun Kärmeksen selkeän tosielämän vastineen! Toi kirkkaanvihree kapee käärme, mitä lajia lieneekään... Eikö oo yhdennäköisyyttä? : http://sarijakuva.sarjakuvablogit.com/karmes/

    :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kärmes taitaa olla sitten mambojen sukuja :D

      Poista