Piti ottaa kuvia ja olla rempeästi, kun menin Vantaalle ja sitä ennen kävin kirppiksellä ostelemassa kaikkea ihkua. Mutta se vähän jäi, kun menin sitten nukkumaan Jeren viekkuun klo 00 aikoihin, heräsin klo 02 ja siitä seuraavat 12h olin oksutaudissa :x Tuli aika puskan takaa, sillä viimeksi olin sellaisessa joskus ala-asteella, korkeintaan seiskaluokalla. Ihmettelin vaan yöllä, että onpas vähän paha olo, ei oikein saa nukutuksi ja sitten se yltyi vaan. Ja sitten kohosi varmaan aika huima kuume, kun jokaista niveltä ja selkää kolotti, ihoa särki jos siihen koski ja heti heräämisen jälkeenkin kuumetta oli 37,7. Ja en koskaan ole kuumeessa, jos olen, niin olen kipeä jo siinä 37,4 kohdalla selkeästi. Hikosin vähän liian monta kertaa peiton ja itseni litimäräksi, hyyy. Piti sitten taksilla tulla eilen kotiin, kun kolotti joka paikkaa niin kovin, että liikkuminen oli kovin haastavaa.
Jere pelkää pöpöjä, joten oli erittäin suuri rakkauden osoitus, että sain olla sen lähellä vaikka olinkin niin kipeänä <3 Kuulemma välttelisi ketä tahansa muuta kaikin mahdollisin keinoin, mutta armauden vuoksi hengaa kanssani, vaikka olisin kuinka kipeä. Toivottavasti Jere ei saa samaa tautia, koska ei ole ollut viimeset pari päivää mitään kauheen viehkoja. Ja on Jere kans ihana, kun vei koiria pihalle, koska en meinannut pystyä istumaankaan saati sitten kävelemään. Yritin kyllä vähän viedä jossain vaiheessa koiria pissalle, mutta ei oikein sujunut... Jos olisin ollut kotona saikuttamassa, niin koirat olisi varmaan saaneet sellaisia 5min pissatuksia, joten arvostan ehkä maailman eniten sitä, että on tuollainen armas, joka viitsi viedä niitä lenkille <3 Antoi ruokaakin heille. En osaa sillain saada sanoiksi sitä arvostusta ja kiitollisuutta, mutta toivottavasti Jere tietää, etten todellakaan ota itsestäänselvyytenä sen ihanuutta ja ahkeruutta, sekä avuliaisuutta, vaan lähettelen sille rakkauden signaaleja kovin.
Ei tässä kai muuta jännää nyt, koska tosiaan edelleen kuumottaa vähän ja nyt sitten selkäkipu säteilee jalkaan... Kiva yrittää nousta, kävellä tai öö mitään. Ensin oli kamalat flunssakolotukset kaikkialla, nyt kun nivelet vähän joustaa, niin selkä on jumiutunut niin pahasti ettei tosikaan. Jos kellään on vinkkejä miten saada selkä (ja öö perse) auki, niin voi kertoa. :D
Käveleminen toivottavasti auttaa, vaikka sattuukin sikana, joten voisi tästä viedä koiria aamupissalle erittäin hitaasti taapertaen. Toivon mukaan kuume ei kohoa enää niin korkealle kuin eilen ja olisin jo terveen kirjoissa sitten, kun lihasjumitkin saisi pois. Ja toivon, ettei kukaan muu saa tämmöstä tautia, koska ei ollut ollenkaan hauskaa halata pyttyä. :´c
Mutta toivottavasti tässä paranen ja kukaan muu ei saa tämmöstä, nyt vaan varoituksen sana sitten liikkeelle, että tämmöstä liikkuu Helsingin seudulla, kannattaa pestä kädet kaupassa käymisen jälkeen jne. Pus.
T. Persjumi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti