Sivut

keskiviikko 17. elokuuta 2011

Olen koululainen.

Hertsileijaa.

Koulu alkoi maanantaina. Menin sinne upeasti, myöhästyin ekasta bussista, mutta kerkesin vielä seuraavalla. Osasin jäädä oikeassa paikassa poiskin, koska iPhonessa on maailman paras kartta-gps ja sen avulla sitten vieraissa paikoissa toljotan, että missä jään pois. Sitten tepastellen kouluun ja "yllärinä" varmaan 95% ihmisistä 15-vuotiaita poikia. Meidän luokalle tuli kaksi tyttöä lisäkseni ja sitten siellä taitaa olla yksi tai kaksi täysi-ikäistä. Minä olen yksi, sen lisäksi on 21-vuotias tyyppi ja sitten joku hiljainen, jonka ikää emme tiedä. Me sen tyypin kanssa jutellaan ja höpötetään, kaikki muut istuu kuin kirkossa. Tiistaina odoteltiin luokan edessä, sitten kysyin "paljonkse kello on?" ja sitten KUKAAN ei vastannut mitään :D Kaikilla oli kännykät kädessä ja jotain ne datasi ja pelasi, muttei kukaan uskaltanut kertoa kellonaikaa.

Meidän opettaja käy aika hitaalla, mutta sen sukunimi onkin Pohtio. Se saattaa jäädä kesken lauseen haaveilemaan, vaihtelee aihetta yllättäen ja on muutenkin vähän semmonen erikoinen. Muut opettajat vaikuttaa kyllä ihan normaaleilta, ja kahden vuoden kuluttua meillä taitaa olla koulussa jopa kivaa. Tämä eka vuosi on sähköoppia ja muuta karseeta, mutta ehkä selviydyn siitä kuin tapiiri.

Photobucket

Meillä on lukiopuolella pitkä matikka, ei ole valinnanvaraa sen kanssa. Ja reaalissa pitää kirjoittaa fysiikka. Olen pistänyt nokkani juuri sellaiseen alaan, mikä on minulle vaikeaa. Mutta toisaalta on kans motivaatio yrittää parhaansa ja oppia, vaikkei helppoa olekaan. Ja meitä pelotellaan jo heti aluksi kirjoituksilla. Sekin vissiin normaalia, mutta ihan kuin osaisin ajatella viikkoa kauemmas jossain opiskeluissa. Pitäisi nyt muka jo henkisesti varautua siihen, mutta ehkä tässä vielä ehtii. Ja niin, oli pakko saaha sooda-kalenteri (ne on ihan parhaita) ja revin kaapista jonkun ikivanhan national geographicin laukun, kunnes keksin jotain katu-uskottavampaa!

En ole ottanut kuviakaan, koska ei o jaksanut. Ensi kerralla sitten. Ja ensi kerralla puhun kans enemmän joutavia, se on lupaus.

Meillä oli Stellans tosiaan hoidossa viime viikonloppuna, tai perjantaista tiistaihin. Sen piti olla yksi yö, mutta vähän sitten jäi... Se tulee taas loppukuusta hoitoon ja en tiedä, että milloin se palautuu kotiinsa. Toivottavasti ei palaudu ikinä, niin saisin keksittyä Stellanssille elämäntehtävän. Koska en haluaisi, että sen elämäntehtävä on asua alkkisten kanssa.

Tässä video Stellanssista, kun se sai kylvyn ja sitten riehaantui:



Mutta tämä oli tämmönen diipadaapa-päivitys, jossa vaan kerroin aloittaneeni koulun. Koulumatkoihin menee 45min suuntaansa ellei enemmänkin ja osaan vissiin kans nukahtaa bussiin. En ole ennen tiennytkään, että osaan. Ja lukujärjestys sanoo, että kolme päivää viikossa on rankkaa ja kahtena päivänä alkaa vasta puolenpäivän aikaan. Opiskelen siis ict-asentajaksi ja lukiota samalla. Pitää ensi vuonna vielä kävästä naapurin iltalukiossa koulun lisäksi, että saisi luettua biologiaa kirjoittamista varten. Huhhahhei, mutta minulla on ehkä sielussani joku ahkera ja toimelias opiskelija, se pitää vaan ruumiinavauksella kaivaa sieltä.

Mietin kans bussissa, että kun paluumatkalla ei nukuta, niin mitä sitä tekee ilman musiikkia istuessaan. Istuin siinä kuskin takana näkövammaisten paikalla, ja siinä oli sellainen musta pleksi. Peilasin siitä siis itseäni ja yritin koko matkan opetella heiluttamaan sieraimiani ilman, että muu naama liikkuu. En ole koskaan oppinut sitä kunnolla. Ja kun kuski kuunteli J-Lo:n "on the floor"ia, niin salaa pinnistelin pakaroitani musiikin tahtiin.
Mitä te teette bussissa?

Hyvää syksyn jatkoa ja suukkoja kaikille :*

2 kommenttia: