Sivut

maanantai 12. syyskuuta 2011

Koirajuttuja, marmatusta, jea.

Photobucket

Moi. Olin melkein viikon flunssassa, lauantaina olin sitä mieltä, että on ihan ok fiilikset. Oli yskä ja räkä vähän, mutta muuten kroppa toimi. Menin sitten illalla istumaan muutamaksi tunniksi paariin tovereiden kanssa, en riekkunut tai tehnyt mitään jännittävää. Join kolaa, oli vähän sellainen töttöröö-olo, mutta hyvin sai istuskeltua ja hengailtua varsinkin naapurin leidin kanssa, joka tuli paarissa vastaan. Ja keskittymiskykyni oli hieman hakusessa, joten tovereiden kanssa juoruaminen ei sujunut ihan ketterästi, mutta siinähän istuttiin. Musiikki oli kans vähän liian kovalla, piti korottaa ääntä, jos oli asiaa :x

Photobucket

Photobucket

Mutta onneksi on uusi hieno takki, jonka isän vaimo löysi kirppikseltä minulle <3

Sieltä sitten kotiin nukkumaan, pitkä yöunet ja laiskana seuraavaan päivään. Muuten hyvä, mutta sitten sunnuntai-iltana alkoi kolottamaan ihoa, päässä huippasi ja ei tehnyt edes suklaata mieli (!?). Mietin, että hei mikäs tämä homma nyt on, onko iskemässä joku suuri hysteria vai mistä johtuu. Jos koskin ihoon, niin sitä särki ja oli ufot fiilingit. Mummo lähetti isän mukana viikolla kuumemittarin, niin ajattelin testata, että olisko siitä kyse. Mittari pompsahti sitten 38 asteeseen, joka on minulle paljon. Ilmankos, no sitten nukkumaan äkkiselteen. Onneksi tuli haettua päivemmällä silloin perunapiirakoita ja Stellans... Huh.

Nukuin onneksi kohtuudella korvat punoittaen, mutta ei edelleenkään saa vissiin ollenkaan olla sosiaalinen tai riekkua missään. Uhmaan kohtaloani ja en jaksa enää mennä pikkulenkkejä koirien kanssa, pidennän niitä tässä hissukseen, oli kuumetta tahi ei. Niitä ei varmaan huvita olla seuraavaakin viikkoa pienellä liikkumisella, eikä muuten huvittaisi minuakaan! Ja onneksi on nyt yksi ylimääräinenkin lämmittäjä, kun Stellans hyvin nukkui päälläni viemässä kuumetta pois.

Photobucket

... Ja asiasta osittain kukkaruukkuun.

Melkein kaikki sanoo aina, että Ewok on kuin pehmolelu. Se on pian 11 kk:n ikäinen, eli parhaassa murrosiässään ja tulee olemaan siinä vielä jonkin aikaa. Ihmiset ihastelee, että se on täydellinen ja ihana ja rauhallinen. Paskan möivät, jos pehmolelun ostin, kun tuo paskoo, kusee, riekkuu, vittuilee... Ja tekee asioita mitä koirat tekee. Ihan kuin pehmolelun näköinenkään koira automaattisesti olisi herttainen ja mukava vieraiden paijattava, kyl jotain asialle pitää aina tehdä. Ja vaikka ulkomuoto hämää, niin samalla tavalla ne yrittää sitten kalifiksi kalifin paikalle, jos antaisi niiden hyppiä silmille. Ei siinä, me tullaan tosi hyvin juttuun Ewokin kanssa ja se on minulle juuri passeli koira, mutta olen vaan jo hissukseen kyllästynyt siihen, että se on kuulemma pehmolelu.

Jos minun koirat seisoskelee nätisti ja rauhassa vieressä, kun jään suustani kiinni pidemmäksikin aikaa, niin sekään ei tapahdu automaattisesti. Riippuu ihan koirasta ja sen luonteesta, että miten se oppii käyttäytymään ja jos sitä ei opeta käyttäytymään, niin se perseilee. Jotkut on kummastelleet, että miten koirani ovat niin malttavaisia siinä ollessaan eivätkä riehaannu. Tietty niillä on taas ne tilanteet, joissa ne käyttäytyy kuin kiimaiset apinat, koska emme ole täydellisiä. Mutta sellainen oletusarvo vaan hämää, että pienet söpöt koirat vaan on pieniä ja söpöjä heti alusta alkaen ja käyttäytyvät sievästi. Olen tavannut ihan kamalia pieniä koiria, jotka on opetettu täysin väärin, eli hemmoteltu piloille ja annettu niiden tehdä mitä vaan -> ei siis automaattisesti vaan saa hyvää ja kivaa koiraa, ellei satu mahdottoman harvinaisen upea tuuri. Nih.

Muistakaa siis kaikki: Pienet söpöt koirat kans pissii ja kakkaa penskana lattialle, jotkut oppii sisäsiisteyttä paljon kauemmin kuin suuremmat koirat, ne pitää poistaa kurilla ja nuhteella kalifin paikalta ja yrittää vaan tehdä perusasiat selkeästi, sekä mustavalkoisesti. On oikea ja väärä, ei mitään siltä väliltä. Yksinkertaista, kaiketi. Ihan kuin pienten lastenkin kanssa.

En todellakaan ole mikään koirankouluttaja tai edes lukenut kaikkia oppikirjoja siitä, että miten koiria tulisi kouluttaa paremmiksi kansalaisiksi. Kuitenkin ne ihan perusasiat, eli hierarkia ja käytöstavat on pakko opettaa. Pehmoleluja ei ole elävinä olemassakaan, se vaan oli tässä nyt se pointti. Jopa bolonkat osaa harrastaa käytösongelmia. Ja painotan edelleen sitä, ettei me käyttäydytä herran nuhteessa 24/7, mutta jotain me tehdään kuitenkin sen asiallisen julkikäyttäytymisen eteen.

Stellans kans melkein 11 kk on taas sellainen, millainen koirasta tulee, kun sillä ei ole rajoja ja elää epävarmuudessa. Se onneksi ottaa mallia meidän laumasta, eli kulkiessamme ei räksytä kaikille ja pelkää kaikkea. Se katsahtaa minun koiriin päin, jos ne ei reagoi, niin Stellans ei myöskään yleensä jaksa. Joskus jos fillari menee liian liki, niin se säikähtää ja alkaa haukkumaan, mutta muuten meillä sujuu kohtuullisesti. Sen hihnakäytös on osittain aika karmivaa, mutta olen satavarma, että se oppii sen, jos vaan joku opettaa. Se on fiksu koira kuitenkin ja oppisi varmasti mielellään vaikka sirkustemput!
Ja kuten epäilin, että kun se haukkuu epävarmuuttaan, niin on kaksi vaihtoehtoa: Se elää ahdistuksessa koko ajan, tai alkaa puremaan. Olikin sitten vkl aikana purrut omistajaansa. Tajuispa ne jo, että ei tuosta tule yhtään mitään ennen kuin sattuu pureman kohdalle sellainen, joka heittelee koiran parvekkeelta alas tai mätkii pitkin seiniä... Minulle se ei ole koskaan murissut tai yrittänytkään uhitella, kuulemma omistajalleen murisee eikä anna sen mm. pestä. Meillä Stella onneksi istuu suihkun alla nätisti eikä meinaa edes murista. Vaikka en itseäni haluaisikaan hehkuttaa, niin kyllä tässä on aika selkeä ero siinä, että miten koira reagoi tietynlaiseen kohteluun.

Nyt olen avautunut koirahommista, jossain vaiheessa voisi kuvatakin noiden akkojen pölhöjä juttuja, mutta pihalla on ensimmäiset kunnon syyspäivät eikä ole kyllä nyt valoa millä kuvaisi. Eikä noilla ole järjenvaloakaan, tuolla ne painii pitkin sänkyä taas, mutta hienoa, että Stellans pystyy rentoutumaan ja leikkimään koirien sekä minun kanssa :) Pelleily piristää.

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket
Kumoaminen. :D

Photobucket
Ewokin bonjovitukka on tullut takaisin!

Mutta aaaah ihanaa, rakastan syksyä! Ekat lehdet jo tipahtaneet maahan ja kaupassa myydään pieniä kurpitsoja. Jos joku ei tiennyt, niin pakko joka syksy ostaa niitä ja kopeloida. Olen ihan hulluna syksyyn ja halloweeniin, joten tuntuu aivoissa saakka oikein piristysruiske heti, kun näki maassa lehtiä <3

Photobucket

Ja woah:

Photobucket
(Jos tulee tylsää, niin tietää mitä kurpitsoista askartelee...)

Ja kurkussani asuu joku alien, mutta ehkä sitten menen lääkäriin, jos helttaongelma jatkuu. Ihan kuin siellä olisi sellainen amazon-joessa elelevä kala, joka hiipii virtsaputkeen ja pistää piikit ojoon, mutta eksynyt vaan kurkkuun. Huvittaisi erittäin paljon, jos siellä oikeasti asuu joku paise ja se pitää puhkoa. En edes voi kuvitella sitä erotiikan määrää, kun sitä tongittaisiin sieltä... Ugh.

Mutta mikäs tässä, Stellanssin kanssa käytiin mummolassakin, Jerellä alkoi uusi työharjoittelu ja se on siellä saletisti paras ikinä, torakat sai uuden asunnon kylppäriin, akaattikotilo kaahaa 50-litran boksissaan hullua kyytiä... Ja ainiin, meillä on ollut herraskäärme Kaalepin jälkeen nollissa käärmehommat, mutta eräs mukava tuttava otti Hammin messuilta mukaansa meikällekin kärmeksen, jonka haen sitten kun olen tervehtynyt. Sitä lajia olen himoinnut jo kauan, joten erittäin ihana yllätys, että joku viitsii vaivautua tuomaan minullekin moisen :) Ihan vauva se on, pommitan kuvilla sitten, kun se kotiutuu. Ja kerron samalla kans lisää ja tarkemmin.

Muistakaahan, että olette kaikki melkoisen ihania, opimme virheistämme, kukaan ei ole täydellinen ja... Että syksy on ihku!

Photobucket

;D

4 kommenttia:

  1. Ewok on ihku! Mikähän noissa ruskeissa oikein viehättää;)

    VastaaPoista
  2. En ollenkaan tiedä... Jotenkin suklaanruskea on vaan eläimillä mahdottoman ihana väri. Vaikka Ewok vetäiseekin tukkaansa hopeaksi, niin on se silti ihanan muhevan värinen ;)

    Jokaisella kuuluu olla pieni suklaanruskea eläin, se pitää lääkärin ja pahan mielen loitolla!

    VastaaPoista
  3. Voi tuo viimeinen kuva on ihan mahtava! :DD

    VastaaPoista
  4. Joo, Stellans kyllä osaa ilmeet yhtä hyvin kuin muukin porukka... :D

    VastaaPoista