Sivut

lauantai 7. toukokuuta 2011

Kevään kestejä.

Huhhui, en olekaan jaksanut aikoihin päivittää tänne mitään. On ollut pää melko tyhjä ja kamera homehtumassa jossain, eli ei ole ollut asiaakaan.

Vappukin oli ja meni. Ensin piti olla koirien vappumiitti perjantaina ennen sitä dokaajais-vappua, mutta se meni harakoille. Sitten lauantaina piti olla yhden irc-kanavan illanistujaiset meillä, mutta sekin meni harakoille. Sitten päätin, etten enää koskaan yritä järjestää yhtään mitään :D

Vappuna olin Jumbossa messuamassa matelijoista sun muista. Menin yhden tutun avuksi, kun sillä ei ollutkaan kaveria tulossa auttamaan ja sinne saattaa tulla ruuhkaa. Olin sitten melkein 6h hyvässä seurassa käärmeet sylissä/kaulassa siellä kertomassa, että ne on oikeasti sileitä ja kivoja. Kyllä sitä ihmetteli kuitenkin ihmisten ennakkoluuloja, kun itselle viljakäärme on niin tavallinen lemmikkieläin ja iso osa ihmisistä edelleen olettaa käärmeistä ties mitä. Saatiin päivän aikana varmaan ainakin 50 ihmistä pois käärmekammostaan. Ja lapset oli ihania, ne ensin ei meinanneet uskaltaa koskea, mutta lopulta halusi käärmeitä kaulallensa ja olivat onnesta soikeana :) Ihanat muksut. Oli kyllä tosi kivaa, voisin uudestaankin mennä kertomaan tuollaisista eläimistä tuntemattomille, suu väpätti koko päivän ja kurkkuakin alkoi kuivamaan.

Yleisimmät kysymykset:
"- Pureeks se?"
"- Onkse limanen?"
"- Onkse myrkyllinen?"

Ja yksi pieni tyttö tuli siihen ja koski käärmettä, jonka jälkeen kummasti tomerana useaan otteeseen "miks tää ei pure, siis miks ei!" :D Mitä se käärme nyt ketään pureksimaan, kun hiiret maistuu paremmalle... Ja tietenkin ne puree, on myrkyllisiä ja limasia, siksi laitoin niitä lasten syliin. :) Tuli kans ikävä Kaaleppia, mutta ehkä joskus vielä otan kärmeksen (tai muutaman).

Sitten meninkin ajoissa nukkumaan muiden dokaillessa jossakin ja meni vapaat sillain muhiessa. En oikein osaa keksiä mitä jännittävyyksiä olisin muka tehnyt, tuskin mitään erityistä.

Huomenna on äitienpäivä ja käytiin perjantaina mummolassa jo etukäteen juhlistamassa, kun isä on aina viikonloput Lempäälässä. Tein sinne mustikkapiirakan, joka oli kans rahkapiirakka. Olisi vaan pitänyt rapsakoittaa murotaikinaa enemmän, muuten se oli aika hyvää. Ainakin miehet söi jopa pari palaa, eli ei se hirveän pahalle voinut maistua :D

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Olin muutenkin jo ahnehtinut edellisinä päivinä sikana, niin tuollaiset tarjoilut ei ihan hirveästi uponneet, mutta pitihän sitä omatekemää maistaa... Tein aikaisemmin viikolla uunilohta, joka oli suunnilleen maailman parasta ja maha ei ole varmaan koskaan ollut niin suuri. Kun pääsin siitä uunilohesta yli, niin mentiin Jeren kanssa sushille. Ennen siellä sushi-paikassa oli hinnat sen mukaan, että mitä lautasia noukkii ja sitten niiden lautasien värien mukaan. Luultiin, että niin on edelleenkin, joten naposteltiin vähän. Mutta sitten olikin muuttunut niin, että siellä oli vaan "syö niin paljon kuin jaksat"-hinnat. Eli piti sitten ahmia ja hitto vieköön siellä oli maailman parasta lohirullajuttua, himoitsen niitä edelleen! <3 Ihan kuin savulohta jossain muhevassa majoneesissa käärittynä riisiin ja merilevään. Silkkaa unelmaa. Ja maha taas ojossa!

Photobucket

Photobucket
(Mitennii minut herätettiin päikkäreiltä just ennen mummolointia?)

Eli ei mitään ihmeellisyyksiä. Maanantaina pääsykoe ja pitäisi nyt keksiä, että mitä tekee asian kanssa. Joko maksaa 50e pääsykokeista kouluun jonne ei kamalasti halua, mutta saisi töitä sitä kautta helposti tai sitten yrittää linjalle, joka kiinnostaisi enemmän, mutta töitä ei saa herkästi? Hmmmm... No mietin asiaa lisää huomenna sitten, ennen kuin koittaa maanantai-aamu.

Ensi viikolla haluan mennä jonnekin puistoon kierimään nurmella, jos on yhtä lämmintä kuin nyt viikonloppuna. Haluan makoilla siellä selälteni ja Ewok sekä Bisse voisi hulinoida vieressä. Kuka lähtee mukaan?

Ja nyt vielä muutama kuva minusta ja Jeremiaksesta, kun ollaan niin komeita <3

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Kuvasin tänään myös Ewokkia, seuraavaan postaukseen laitan siitä sitten kuvia C:

Pieni teaseri.... Viksuin eläin.

Photobucket

Ja me Jeren kanssa päätettiin, että luvataan alkaa taas arvostamaan toista eikä pidetä suhdetta itsestäänselvyytenä. Ihan kuin oltaisiin tavattu uudestaan, kun vietettiin jo yksi päivä ihan vaan toistemme seurassa ilman häiriötekijöitä. Pitää muistaa aina vaalia sitä mitä on ja toivottavasti osaan ilmaista itse jatkossa paremmin, että kuinka paljon toista arvostankaan.

Toivottavasti sää jatkuu yhtä ihanana, niin voin temmeltää koirien kanssa ja naatiskella. Ja toivottavasti opin kans nukkumaan hieman paremmin, niin olisi vielä kivempaa!

2 kommenttia:

  1. Awwww, ihanaa, että saitte puhuttuu Jeren kanssa asioista. Sen oon kyllä itekkin huomannu, ettei suhdetta saa IKINÄ pitää itsestäänselvyytenä, vaik se välillä tuntuiskin vähän arkiintuneelta. Pienetkin vaihtelut aina piristää ja virkistää ku keksii tehä jotain kivaa yhessä. <3

    VastaaPoista
  2. Joo, pitää muistaa läpsiä välillä itseään nassuun, ettei ole vaan tavallista ja itsestäänselvää olla kivassa parisuhteessa ja ottaa toisen vaan arkipäiväisenä ja... turhana. Nyt sitten ryhdistäydyn ja yritän muistaa, että toinen on syystäkin rakas :) Kun seurustelee pidemmän aikaa, niin välillä unohtuu se suhteen huoltaminen, mutta se kannattaa aina.

    VastaaPoista