Sivut

perjantai 8. heinäkuuta 2011

Kesäleikkejä ja kipeät pikkuvarvakset.

Helteet tulivat takaisin, mutta olen tosiaan yrittänyt suhtautua positiivisesti. Joskus se positiivisuus jää, kun joutuu talsimaan auringossa, mutta olen yrittänyt parhaani. Ei se helle mitään, mutta saisi aurinko lopettaa paistamisen!

Ihan sillain koirienkin takia, kun mustan koiran kasteleminen helteellä on turhaa, jos arska paahtaa. Ja tietty ei uskallakaan noiden kanssa riekkua kovin, tänäänkin puistossa juoksivat sen mitä jaksoivat ja ollaan rötvätty sisällä sekä käyty muuten pihalla vaan vessassa. Pian taas hämärtyy, jos vaikka kehtaisi kuljeskella enemmänkin kuin kilsan kerrallaan kohta.

Äänestäkää muuten aikanne kuluksi mekkoani, jonka tein nelly.comiin. Mahdottomuus hakata muotibloggaajien suosiota mekkoineen, mutta aina saa haaveilla lahjakortista, edes pienestä sellaisesta :D



Olen ollut vähän hakusessa, että mitä projekteja keksisin itselleni siksi aikaa kunnes koulu alkaa. En ole vielä keksinyt, mutta ehkä kun saan joskus mahdollisesti lainaksi Jeren kameran, niin voisin alkaa kuvaamaan. Jos keksisi jonkun pienen aiheen, josta sitten teettäisi isompia kuvia ja laittaisi kansioon, oliskohan se jotain? Tai sitten täytyisi oppia tekemään jotain hienoja käsitöitä, harmillisesti en vaan osaa mitään sellaista. Reilu kuukausi vielä koulun alkamiseen, nyt jo vähän jännittää sillain positiivisesti ja tekisi mieli ostella kouluvärkkejä. Tarvitsen ainakin sooda-kalenterin ja sitten vihkoja, kyniä, penaalin, kansioita jajajaja... :) Ja ainiin, joku uusi kiva koululaukku, joka olisi asiallisempi kuin sata vuotta vanha mashimaro-kassini...

Oltiin Jeren kanssa hengailemassa torstaina, kun se tuli takaisin Suomeen. Sain tuliaisiksi suklaata paljon, ah kuinka olenkaan kaivannut milka-suklaata. Son maailman parasta, ennen semmosia sai sittaristakin ja halvalla saikin. Nyt sitten fiilistellen napostelen, se siitä viiden kilon haasteesta. Jos joskus itse menen Berliiniin, niin aika varmasti ostan tuliaisiksi itselleni vuoden satsin milkaa, koska en keksi parempaa suklaaherkkua. Kuulemma Berliini oli kans tosi siisti paikka, voisin kuvitella itsenikin sinne viihtymään, varsinkin kun osaan saksaa hieman. Ei tarvisi arpoa, jos joku ei osaakaan englantia, koska todennäköisesti ymmärtäisin mitä se meinaa, kun selittää saksaksi. Da kann man ein Drache auf dem Rasen sitzen sehen.

Ja eilen eli perjantaina kävin miitissä, me retardit kokoonnuttiin Kaisaniemeen ja menin sinne Ewokin kanssa. Ja Ewok tuttuun tapaansa hurmasi kaikki ja teki myös kenialaisia kavereita itselleen. Kun siinä lähellä oli iso kasa kenialaisia, niin Ewok meni pummimaan herkkuja ja söi kenialaisen vauvan donitsit... :D Ja sille oli omia tonnikalaherkkuja, sai maistaa sipsin ja Mertsi toi kaupasta tuliaisiksi Ewokille myöskin jättiluun, jota oli hauska syyä. Myös Kekko yritti syyä luuta, mutta taisi maistua koiralle paremmin.

Photobucket

Photobucket

Photobucket
Kekkoa kauhistutti ja Ewok metsästää sipsejä.

Ostin saiturin pörssistä sulkapallomailat ja sulat, maksoi joku 3-4e ja kyllä me pelattiinkin aika ahkerasti. Ei vaan osattu, mutta vika suurella todennäköisyydellä huonoissa välineissä, ei toki meidän huonossa koordinaatiossa... Ehkä voisi opetella, niin alkaisi jännittävyydet, kun pelaisi pisteistä. Hienoa loikkaa ja piruettia tuli tehtyä, myöskin sattui yksi pyllähtäminen. Oli keksejä, sipsejä ja limukkaa. Kivaa oli, viihdyttiin siellä varmaan melkein kuusi tuntia, sitten metrossa Ewok sammui aivan täysin ja oli aika hiljanen ilta, kun saavuttiin kotio. Sillä oli kyllä hauskaa siellä, sitä rakasti kaikki ja sai kirmata nurmella. Rouvaa ei sorsittu tässä tapauksessa, se vaan ei tykkää olla paikallaan pihalla, joten en viitsinyt pitää sitä mukana lyhyessä hihnassa ja pakottaa istuksimaan kanssamme.

Photobucket

Tässä kans ketuiksi menneet kynnet, ideana hyvä, mutta aloitin punaisella ja keksin vasta jälkikäteen lisätä vaaleammat värit, eli hieman rumat:

Photobucket

Kyllästyin myös tukkaani, joten ostin halvinta hiusväriä mitä löysin. Värjäsin ensin etummaista tukkaa tummalla violetilla ja sitten muuta mustalla, tuloksena ömmm... Kokonaan musta tukka :D Mutta ei se mitään, hieman kiuhtaa violetti etummaisissa kutreissa, kun yritin keksiä jotain mikä sopii silmieni väriin. Voishan joskus sitten laittaa vaikka raitoina violettia. On ainaski nyt elegantimpi olo, kun tukassa ei ole seittemää eri sävyä ruskeasta punertavaan, vaan se on enemmän särmikäs. Eikä tarvinnut edes leikata sitä kokonaan pois, kun pelastin itseni kyllästymiseltä värjäyksellä.

Mikäs tässä ollessa. Nyt pikkuvarpaat on kauhistuneet kävelystä jotenkin, joten olen pitänyt jalkoja alasti koko päivän, mitä nyt pihalla käydessä kengät jalkaan. Pienet varpaat saa hetken levätä ennen kuin keksin seuraavat jekut. Tänä viikonloppuna suunnitelmissa mummola, Vantaa ja iskän sekä sen vaimon kohtaaminen. Voiski katsoa, että olisko kaapissa isän vaimokkeelle jotain vaatetta annettavaksi. Ja sitten kans kysyä, että lähtiskö ne reippailemaan kanssani kirppikselle :) Olisi sitten kivempi autoilla sinne, en tosin tiedä jaksaako isän vaimon polvi vielä semmosta. Mutta en olekaan käynyt Valtterissa hetkeen, sieltähän saattaisi tehdä taas ihkuja löytöjä. <3

Bonuksena vielä kesänaama ja lenpparihuivi. Mummo antoi ehtoja 50-60 -luvun huivejaan minulle lahjaksi, joten ihanaa käärästä ne päähän ja pohtia, että ne huivit on sillä kulkeneet matkassa niin kauan. On vielä yksi enemmän lenpparihuivi, voiski huomenna sitoa sen päähän.

Photobucket

Mutta hyviä kesäpäiviä kaikille! Puspus.

2 kommenttia:

  1. Oi, vanhat huivit ovat ihania! Olen metsästänyt kirppareilta hienoja huiveja, kun ei ole lähipiiristä saanut keneltäkään :)

    Tuli noista kuvista mieleen, että sulla on jotenkin tosi tyylikkäästi muotoillut kulmakarvat. Sopivat sulle tosi hyvin!

    VastaaPoista
  2. Joo, kuvassaki hyvin pesuohje, mutku ei raaski sitä repiä veks, etten pesussa pilaa tuollaista legendaarista vintagea :D Yhdessä huivissani on sellaisia kunnon old school -ruusuja, sekin jostain 50-luvulta, ah.

    Ja ei ne ole muotoillut, non piirretyt. Ja noissa kuvissa ne vammaa vähän. Omat ilmekarvat on hailakat, niin joutuu laittaas luomivärillä tummemmaksi, vaikka luonnostaan kutrit on tummanruskeat.

    VastaaPoista