Ongelmia tekniikan kanssa ja pieni ilopuuska.

Moi. Olen ollut kaikkialla muualla paitsi dataamassa hetken aikaa, koska rakas tietokoneeni päätti mennä särki. Jeren kanssa vaihdettiin siihen virtalähde, mutta sitten se jopa puhisee, mutta ei käynnisty kunnolla. Hermot on haljenneet sen kanssa noin sata kertaa, en jaksa marmattaa asiasta enempää, mutta perkele :D Toivottavasti ei joudu ostamaan uutta konetta ja vika on jossain muualla kuin emolevyssä, mutta ei voi testata, koska minulla ei o koneenraatoja lojumassa eikä voi kokeilla siispä toimivuuksia muiden osilla. Pöh. Ehkä tämä tästä.

Mitähän olen sitten tehnyt... Olen ollut Jeren seurassa, omassa seurassa sekä lähisuvun seurassa. Ja tosiaan viimeksi postasin juttua siitä, että kävin kuvaamassa Ellun mekkoa ja se onkin maailman reippain ihminen ja saanut kirjoitetuksi jo lopputyönsä \o/ Onnea.

Sen jälkeen olen huidellut keskustassa mm. lakimiehen luona. Ei mitään kauhean jännää, tietojen ja lappujen kokoamista perukirjaa varten, kun ei koskaan sitten tullut sitä tehtyä äidin menehtymisen jälkeen. Ja nyt sitä tarvitsisi ja onneksi oikeusavun kautta saa halvalla/ilmaiseksi apua noissa hommissa, jos ei käy töissä normaalisti ja on vähän persaukisempi. Kaiketi se juttu siis sujuu ihan ok, jos nyt löydän vaan vielä täksi viikoksi postitettavaksi sinne loput puuttuvat paperit. Kuka säilyttää jonkun muun verotodistuksia vuosien takaa? En tiedä, mutta ehkä äidin vuosien takaiset verolaput sattuu olemaan jossain kansiossa, sitten ilahdun. Ja Jere kannusti hyvin siellä meikää, sen jälkeen käytiin Warehousessa ja löysin ihanat kengät ja piti hakea se virtalähde. Joka varmaan haettiin turhaan ja Jere-parka joutui sen maksamaan... Korvaan sen kyllä sille, mutta ärsyttää, jos ei olisi edes sitä tarvinnut koneeseen vaihtaa, mutku ei se edes hengittänyt ennen sen vaihtamista :x

Ensi kuussa 25pvä menen nukutukseen ja sitten minulta revitään pois viisureita ja paikataan hampaita. Oli kiva ylläri, kun julkisen puolen röntgenit sanoi, että viisurit on ihan kauniisti. Mutta sitten paremmassa yksityisen röntgenissä selvisi, että niissä on joku tulehdus ja nekin pitää ottaa veks -> hinta vaan kallistuu. Olen korviani myöten kiitollisuuden velassa isälle ja mummolle, kun antavat ja lainaavat minulle rahaa. <3 Olen nyt niiden kotiorja sitten, kun ovat niin anteliaita.

Eilen herättiin Jeren kanssa muhien ja möyrien. Sitten Jeren piti kiireellä lähteä kouluun, mutta Ewok sai hyvän idean... Sillä oli maha kipeä syystä x, joten se paskoi Jeren housuihin. Ne housut ei olleet edes viikattuna vaan lattialla sillain, että Ewok pääsi perseensä kanssa sinne farkkujen sisälle ja paskoi ihan siis oikeaan kohtaankin, eli perseen ja haaruksen alueelle. Sitten Jere joutui avaamaan shortsikelit, kun sille meni jalkaan vain minun Helsingin kaupungilta anastamat työhousut :D Ja ei ehtinyt kouluun, mutta käytiin sitten ostamassa sille uudet farkut. Ja ihan hienot uudet farkut onkin! En tiedä naurattaako Jereä vielä tuo tapahtuma, mutta viimestään ensi viikolla salee naurattaa... Koska en ole ennen kuullut sitä syytä, ettei kouluun päässyt koska koira paskoi housuun.

Paskahousuista päästiin sitten yli syömällä Jeren ja Nikon kanssa aamupalaa kiinalaisessa ravintolassa. Voisin syödä vaikka loppuikäni varmaan paistettuja nuudeleita tai sitten sitä nautakastiketta ilman nautaa, misson ne iiiihanat sipulit seassa <3 Jos joku tietää, niin kertokoon paistettujen nuudeleiden varjellun salaisuuden, millä öljyllä ne paistetaan ja miten, että ne on niin armottoman hyviä? Nams nams.

Ja en ole ehtinyt hehkuttamaan kovinkaan sitä, että sain kutsun pääsykokeisiin \o/ Jos ne kokeet menee ensi kuussa hyvin, niin alan opiskelemaan datanomiksi. Se olisi aika jees! Se on suuri ilon aihe, että pääsee kokeisiin saakka, kun niin hankala päästä edes semmoisiin. Ihanaa jee, toivottavasti koe menee aika täydellisesti eikä kysytä liian matemaattisia kysymyksiä, koska logiikkani toimii, mutta matikka on vähän hakusessa, kun en osaa ajatella niin yksinkertaisesti. Pyydän sitten kaikkien peukkuja, kun koepäivä lähestyy :)

Mutta vielä sekin riemu, että nukuin viime yönä tosi hyvin ja soli ihanaa. Ja kaupassa kävästessäni autoin erästä rouvaa, joka oli jo kassalla eikä jaksanut enää kävellä hakemaan mämmiä. Ihmettelen sitä, että miksi kukaan ei reagoi toisen hätään/pyyntöön, olin itse jo ostokseni maksanut ja kassalla oli jonoa, niin joku sieltä taaempaa olisi voinut ketterämmin hakea rouvalle mämmiä. No minä sitten pujahtelin hakemaan ja rouva kiitti. Siinnoli päivän hyvä työ.

Kuvia ette muuten saa vielä, koska dataan isän pinkillä miehisellä miniläppärillä. Pitää laittaa tähän kovo kiinni ja koittaa ladata photoshop, että tyhjään kameraa ja voin upata kuvia. Ehkä tänään vielä siis myöhemmin!

Pusuja kaikille ja ihanaa kevättä, tänään tapasin ensimmäisen kimalaisenkin täällä sisällä ja kannoin sen mukissa pihalle lentelemään :)